Viimeisten 20 vuoden aikana yli 35-vuotiaiden ja alle 35-vuotiaiden henkilöverotuksien kehitykset ovat selvästi erkaantuneet vanhempien ikäluokkien hyväksi. Erityisesti ero on havaittavissa finanssikriisin jälkeisenä aikana vuodesta 2008 eteenpäin. Vanhempien ikäluokkien henkilöverotuksen kasvu on ollut selvää ja nuorempien ikäluokkien verotulot ovat selkeästi vähentyneet.

Vuoden 2008 jälkeinen taantuma näyttäytyy tilastoissa erityisen heikkona aikana nuorten aikuisten taloudellisessa kehityksessä, joten trendin syy johtuu ainakin osaksi nuorten heikommasta toipumisesta lamasta.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta yli 15-vuotiaiden verokertymiä ja niiden yhtäläisyyttä elämäntapoihin 2000-luvulla.

Tarkastelun kohteena olivat henkilöverotus, asuminen sekä kulutuskäyttäytyminen: autoilu, viihde-elektroniikka ja ulkomaan lomamatkat. Myös tulojen ja koulutuksen välinen yhteys oli tarkastelun kohteena.

Lasku on vähentänyt kulutusta

Ansiotulojen laskeminen on vaikuttanut kulutuskäyttäytymiseen. Yhteiskunta on lisännyt tuloja työttömyyskorvausten ja asumistukien muodossa. Sosiaalituet ovat saattaneet vaikuttaa myös työssäkäyntiaktiivisuuteen.

Taloudellinen tilanne on esimerkiksi vähentänyt omistusasuntojen ja asuntovelallisten määrää alle 40-vuotiaissa. 20–29-vuotiaiden rahankäyttöaikeet viihde-elektroniikkaan ovat vähentyneet 2000-luvun alusta lähtien, kun taas vanhempien ikäluokkien rahankäyttöaikeet ovat kasvaneet.

Työurien pidentämisessä on onnistuttu yli 60-vuotiaiden osalta. Samaan aikaan alle 35-vuotiaiden työssäkäynti on 2000-luvulla vähentynyt erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Alle 35-vuotiaat ovat olleet 2010-luvun häviäjiä.

Tutkijoiden mukaan työmarkki- noille tulee kymmeniä tuhansia työntekijöitä, jos koulutus- ja harjoittelujärjestelmä sekä työelämään hakeutuminen hoidetaan nykyistä tehokkaammin.

– Oppilaitosten vastuuta siirtymisestä seuraavaan opintojen vaiheeseen pitää lisätä merkittävillä kannustinjärjestelmillä. Vastuu koulutuksesta loppuu, kun oppilas on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, pohtii professori Pekka Neittaanmäki.

Hänen mielestään työurien pidentämiseen juuri alkupäästä pitää Suomessa tarttua ripeästi.

Ilmiön takana työelämän murros

Myös Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää kehitystä huolestuttavana.

– Kyseessä on ensimmäisiä ikäluokkia, joiden varallisuus on pienempi kuin heidän vanhempiensa.

Suuret työelämän murrokset, kuten 1990-luvun lama ja finanssikriisi, ovat siirtäneet työelämässä aloittamista myöhemmäksi ja pienentäneet alku- uran tuloja.

– Koulutetusta työvoimasta on ollut paljon tarjontaa, mikä on johtanut palkkojen alenemiseen. Koulutusmuutokset ovat myös vaikuttaneet. Oksa mainitsee esimerkkinä teknikkokoulutuksen alasajon, joka näkyi pitkään monien insinöörien alhaisena alkupalkkana.

– Yhteiskunnan pitää tasoittaa tietä nuoren ensimmäiseen työsuhteeseen, ei välttämättä palkkauksen tukemisella, Oksa sanoo.

Keinoja ovat muun muassa koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön parantaminen sekä kullekin alalle oikeat koulutettavien määrät.

Alkupalkkojen kehitys hidasta

Insinööriliiton tutkimuksissa on näkynyt, että finanssikriisin jälkeen vastavalmistuneiden palkkataso on polkenut paikallaan ja lähtenyt nousuun vasta viimeisen parin vuoden aikana.

– Alkupalkkojen hidas kehitys on ollut yhteydessä myös yleisesti heikompaan vastavalmistuneiden työtilanteeseen, sanoo liiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa.

2000-luvun alussa vakituisen työn sai 82 prosenttia vastavalmistuneista. Sen jälkeen tilanne on aaltoillut; heikoimmillaan se oli vuonna 2009, jolloin vakituisen paikan sai vain puolet valmistuneista.

Viime vuonna tilanne parani selvästi ensimmäisen kerran useaan vuoteen, ja vakityössä olleiden määrä nousi selvästi. Heidän osuus oli 70 prosenttia. Samoin työttömien määrä laski edellisestä vuodesta huomattavasti.

Insinööriliiton jäsenet ovat valmistuneet keskimäärin 26–29 vuoden ikäisinä 2000-luvulla. Hienoista kasvua valmistumisiässä on ollut tällä vuosikymmenellä.

Oksa muistuttaa liiton tarjoamista urapalveluista ja palkkaneuvonnasta.

– Asiantuntijan täytyy oppia neuvottelemaan omasta palkasta, ettei myy itseään liian halvalla.

Pelkästään liiton palvelut eivät ratkaise nuorten tilannetta, vaan työelämän murroksesta on keskusteltava koko yhteiskunnassa.

– Nuorelle pitää vahvistua näkemys, että hänellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään, Oksa kiteyttää.