Aamukahdeksalta Mantsisen konepajalla on kahvipaussin aika. Terästä on taivuteltu kuudesta lähtien. Satamanostureilla on kysyntää Euroopasta Indonesiaan, Suomesta Brasiliaan.

Huomenensa huikkaavat myös tuotekehitysinsinöörit Pentti Laakkonen ja Henri Karvinen.

– Helmikuussa 2017 jäin eläkkeelle. Enpä olisi uskonut, että muutaman kuukauden päästä olen takaisin talossa, Laakkonen hymyilee.

Satamanosturien puomien suunnitteluun erikoistunutta mestaria tarvittiin, sillä kasvussa ovat niin markkinat kuin Mantsisen tuoteperhekin. Tuoretta insinööriosaamista talossa on, mutta puomien suunnitteluun kouliutuminen vaatii aikaa.

Laakkoselle kokemusta puomisuunnittelusta ehti ennen eläkepäiviä kertyä 15 vuotta.

Kannustusta luovuuteen

Pohjois-Karjalan Liperissä sijaitseva Mantsinen Group on puuterminaalien, teollisuuden ja satamien logistiikan sekä materiaalinkäsittelyn edelläkävijä. Pari vuotta sitten lanseerattiin maailman suurin hydraulinen satamanosturi Mantsinen 300, jolla perheyhtiö kiilasi panamax-kokoluokan laivojen purkuun ja lastaukseen. Nosturi mahdollistaa markkinoiden nopeimman työsyklin ja parhaan tuottavuuden.

– Pohjoiskarjalainen insinööri lämpenee ideoimaan ja innovoimaan, kun ilmapiiri luodaan oikeaksi, tuotekehitysjohtaja Simo Huovinen kehuu.

Pentti Laakkonen vahvistaa esimiehensä aatokset – työilmapiiri ja yhdessä tekeminen ansaitsevat kehuja. Ihmiset uskaltavat kertoa ideoistaan. Tuotekehitys ei ole insinöörien sooloilua, vaan kaikessa korostuu tiivis yhteistyö tuotannon ja myynnin kanssa.

– Paras luovuuden ilmapiiri löytyy tuotannosta, Karvinen komppaa.

Tuotannon kautta suunnitteluun

Omalla urallaan Laakkonen harmittelee yhtä asiaa.

– Tulin Mantsiselle insinööritoimiston kautta. Paras tapa ponnistaa suunnittelutöihin on tulla valmistavan teollisuuden kokemuksella. Näet konkreettisesti sen, mitä piirrät.

Karvinen tuli alalle tismalleen Laakkosen ohjeiden mukaan. Ammattikoulun jälkeen hän ehti työskennellä muutamassakin konepajassa. Mantsiselle hakeutuneen Karvisen insinööriopinnot etenivät työn ohella.

– Työpaikan suhteen vaihtoehtojakin oli. Valitsin Mantsisen, koska pidin firman tuotteita kiinnostavina, firmaa maanläheisenä. Tämä ei ole mikään jäykkä talo.

Startti tuotannon kautta on Karvisen mukaan ollut ehdottomasti hyvä valinta. Tuotesuunnittelijana hän vastaa tuoterakenteista ja mallisarjapäivityksistä.

viiden vuosikymmenen historia

Mantsinen tarina alkoi vuonna 1963 palveluliiketoiminnalla, kun maanviljelijäveljekset Veli ja Juhani Mantsinen ajoivat maataloustraktorillaan puukuormia lähiseudun meijereille, lämmityslaitoksille ja metsäyhtiöille.

Logistiikkapalvelujen kysyntä kasvoi ja samoin veljesten käsitys siitä, millaisella kalustolla päästäisiin yhä parempaan lopputulokseen. Omassa käytössä olleiden materiaalinkäsittelykoneiden modifiointi alkoi vuonna 1985.

Toissa vuonna Mantsisen satamanostureiden mallisto kattaa koneet 70 tonnisista lähes 400 tonnia painaviin järkäleisiin.

– Vielä 15 vuotta sitten elettiin vaijerinostureiden aikakautta. Mantsisen piti ensin myydä asiakkaille kokonaan uusi idea siitä, miten materiaalia voi siirtää tehokkaammin, Laakkonen kertoo.

– Nykyisin tieto on markkinoilla ja asiakkaat esittävät toiveita tuotteista.

Markkinoilla voittaja osaa kuunnella ja ymmärtää asiakkaiden tarpeet. Mantsisella asiakkaiden kanssa operoi myös tuotekehityksen väki.

– Asiakas maksaa palkkamme, ja asiakasta on kuunneltava. Jos tieto kulkisi kovin monen välikäden kautta, faktat vääristyisivät ja lopulta olisimme täällä huolissamme vallan vääristä asioista, Huovinen huomauttaa.

Yritys aikaansa edellä

Ensimmäisen Hybrilift-energiantalteenottojärjestelmänsä Mantsinen esitteli vuonna 2008. Energiaa säästyy, kun puomin laskeutuessa vapautuva energia kerätään talteen ja käytetään uudelleen puomia nostettaessa.

Innovaatio vauhditti yhtiötä uudistamaan koko tuotepalettinsa.

Mantsinen luopui aiemmin käyttämistään kaivurimerkkien ylävaunuista ja siirtyi kokonaan omaan designiin. Tuotekehityksellä oli konkreettisesti edessään puhdas pöytä.