Jäsenlehti tutkimusten valossa
Insinööriliiton lehti pärjää hyvin kaltaistensa joukossa.
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Janne Luotola
Focus Master teki viimeisimmän Insinööri- lehden lukijatutkimuksen syksyllä 2017. Yrityksellä on laaja ja pitkäaikainen kokemus muun muassa ammattiliitojen lehtien tutkimuksista.
Tutkija Yrjö Lauhan mukaan lehden lukutottumukset muodostavat vahvan kokonaisuuden. Ne ovat selvästi keskitasoa paremmat järjestölehtikentässä. Edelliseen lukijatutkimukseen verrattuna lukutottumusten mittarit ovat pääosin ennallaan, vastoin yleistä trendiä.
Tutkimuksen mukaan lehteä luetaan ahkerasti. Vastaajat ovat lukeneet tai selanneet keskimäärin 4,6 lehteä kuudesta. Tyypillisesti lehdestä luetaan muutamia kiinnostavia juttuja. Sisällössä on jokaiselle jotakin kiinnostavaa.
Lehden ja lukijoiden suhde on Lauhan mukaan hyvin toimiva, sillä lehti saa hyvin myönteisiä arvioita.
– Insinööri-lehden eri aihepiirit kiinnostavat poikkeuksellisen laaja-alaisesti, Lauha kehuu.
Kiinnostavimpia aihepiirejä ovat työmarkkina-asiat kuten työsuhteeseen ja palkkakehitykseen liittyvät asiat sekä jäsenedut ja ammatillinen kehittyminen.
– Runsas vapaamuotoinen palaute vahvistaa käsitystä lehden onnistuneesta sisällöstä.
Lehti on saavuttanut vakiintuneen aseman arvostettuna ja tärkeänä alan tietolähteenä.
Tutkimuksen vastaajat kuvaavat lehteä luotettavana, ajankohtaisena ja alan kehitystä seuraavana.
– Tyytyväisyys lehteä kohtaan korkealla tasolla: erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus on 84 prosenttia, Lauha kertoo.
Monia erilaisia kanavia
Tutkijat Katri Isotalo ja Taru Berndtson selvittelivät järjestölehtien merkitystä Aikakausmedialle niin ikään vuonna 2017.
Isotalon ja Berndtsonin mukaan järjestöt käyttävät viestintäänsä hyvin monipuolisesti eri kanavia. Lehti on kuitenkin järjestöjen yleisimmin käyttämä viestintäkanava riippumatta sen ilmestymismuodosta.
– Jäsenten ikä ja sukupuoli vaikuttavat jonkin verran viestintäkanavien käyttöön: digilehden julkaiseminen on yleisempää järjestöissä, joiden jäsenkunta on nuorta, tutkijat kertovat.
Heidän mukaansa painetun ja digitaalisen lehden tehtävät eivät eroa olennaisesti toisistaan. Molempien tärkein tavoite on asiantuntijatiedon välittäminen sekä järjestön ja sille tärkeiden aiheiden näkyvyyden kasvattaminen.
Paperilehti taustoittaa
Painetun ja digitaalisen lehden tehtävien painotuksissa on eroja. Suurin ero on yhteenkuuluvuuden rakentamisessa ja taustoittavan tiedon tarjoamisessa, jotka ovat selkeästi tärkeämpiä painetuille lehdille.
Kyselyyn vastaajista yli puolet uskoo painetun lehden merkityksen pysyvän ennallaan. Sen uskotaan kehittyvän toisaalta lähemmäksi laadukasta yleisaikakauslehteä, toisaalta jäsenkunnan yhteenkuuluvuutta lisääväksi lehdeksi.
Enemmän kuin joka viides uskoo kuitenkin painetun lehden merkityksen vähentyvän. Suurin yksittäinen syy siirtyä digilehteen ovat painetun lehden jakelukustannukset.
Lehti yhdistää jäsenistöä
Aikakausmedia edustaa noin 250 yleisö-, asiakas- sekä ammatti- ja järjestölehteä, myös Insinööri- lehteä. Aikakausmedian liittojohtaja Mikko Hoikka luonnehtii järjestölehteä järjestön viestinnän ytimeksi, joka kerää yhteen tiedon järjestötoiminnasta sekä jäsenistön tarpeista ja halusta toimia järjestössä.
– Monesti lehti on keskeisin yhdistyksen olemassa olon ilmentymä ja viestinnän keskipiste.
Hoikan mukaan järjestölehdet ovat hakeneet paikkansa viime vuosina.
– Onko paperinen muoto paras vaihtoehto vai pitäisikö sen rinnalla tai sijaan olla digitaalinen kanava.
Lehdet ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Osan mielestä paperinen on tärkein mahdollinen, osa on siirtynyt digitaaliseen muotoon. Paljon on myös niitä, jotka katsovat molempien olevan tärkeitä tai jotka vielä hapuilevat muotojen välillä.
Hoikka kertoo, että paperilehtien määrä on pysynyt aika vakaana Aikakausmedian jäsenkentässä. Määrä ei ole juuri vähentynyt, mutta ei kasvanutkaan.
Jotkut lehdet ovat joutuneet harventamaan ilmestymisväliään taloudellisten syiden takia. Kaikista järjestölehdistä liitolla ei ole tietoa.
– Emme pysty seuraamaan ihan kaikkia pienimpiä, joista vain osa kuuluu jäsenistöön.
Mainonta takaa tulevaa
Hoikan mielestä lehtien tulevaisuus näyttää hyvältä: niillä on vahva olemassaolon oikeutus niin kauan kuin on yhdistystoimintaa.
– Jos katsotaan kylmästi mainonnan lukuja, paperiset ammatti- ja järjestölehdet eivät ole menettäneet asemaansa mainoskanavana kuten kuluttajalehdet ovat viime vuosina, Hoikka sanoo.
– Tietysti vielä tärkeämpää on jäsensuhde ja yhdistysten jäsenten mukana olo lukijoina.