insinööriliitto 100 vuotta

Nokian kannettava puhelin  Mobira Talkman vuodelta 1990.
Nokian kannettava puhelin Mobira Talkman vuodelta 1990.

Kännykät mullistivat elämämme

Kännyköiden esiinmarssi ja suomalaisten osuus niiden yleistymisessä on ainutlaatuinen tarina Suomen tekniikan historiassa. Vaikutukset näkyvät ympäri maailmaa ihmisten arjessa.

Nokiassa lyötiin alkutahteja maailmaa mullistavalle teknologialle 1990-luvulla. Suomi oli laman kourissa, ja monelle suomalaisista ulkomaanmatkat olivat harvinaisia. Nokiassa työkieleksi oli vaihdettu englanti.

Tammikuussa 1992 Jorma Ollila aloitti Nokian toimitusjohtajana. Maaliskuussa hän ilmoitti johtoryhmälle, että yhtiöstä tehdään tietoliikenneyritys. Siinä monella loksahtivat suut auki. (HS 1.1.1995)

Nokian ja Mobiran yhteisyrityksestä vuonna 1987 syntynyt matkapuhelin Mobira Cityman oli saanut suosiota erityisesti niin sanottujen juppien keskuudessa. Tätä haloksi nimitettyä matkapuhelinta pystyi kantamaan mukana tuon ajan mittapuulla helposti.

Vuonna 1992 Suomi oli edellä- kävijä pienellä alalla. Maassa oli 300 000 matkapuhelinta, joista iso osa oli autopuhelimia.

Loppuvuonna Nokia julkaisi ensimmäisen GSM-verkossa toimivan puhelimen 1011:n.

Kasvu yllätti kaikki

Nokiassa haluttiin tehdä maailman parhaat tuotteet. Harri Saukkomaan kirjoittamassa Ollilan elämäkerrassa kerrotaan, kuinka Nokia Mobile Phonesin tuotekehitysjohtaja Pertti Korhonen linjasi tavoitteita alaisilleen 1990-luvun alussa:

”Pertti Korhosta ei pysäyttänyt mikään. Hänen tavoitteensa oli tehdä kevyin mahdollinen matkapuhelin. Samaan aikaan piti kaksinkertaistaa puhelimen käyttöaika. Korhosen yksikön insinöörit pitivät haastetta mahdottomana.”

Korhonen oli todennut, että puhelimen komponentteja pitää vähentää puolella.

”Insinöörit olivat edelleen kauhuissaan ja julistivat Korhosen hulluksi.”

Insinöörit ratkaisivat ongelmat. Nokia toi ulos uusia malleja.

Vuonna 1994 julkaistiin suosittu 2110 eli venttikymppi, joka pystyi ottamaan ensimmäisenä puhelimena vastaan tekstiviestejä.

Samoihin aikoihin matkapuhelinten suosio pomppasi. Kaikki isot puhelinvalmistajat olivat arvioineet kasvun alakanttiin. Kännyköitä ei pystytty tuottamaan samaa vauhtia kuin kysyntä kasvoi.

Samalla nimellä eri versioita

Vuonna 1997 Nokia julkaisi klassikoksi muodostuneen 3110:n. Harva kuitenkin tiesi, että puhelimet eivät olleet sisuskaluiltaan identtisiä.

”3110 oli itse asiassa kolme eri puhelinta, kaikissa eri komponentit. Jouduimme tekemään aikamoisia temppuja sen eteen, että saatiin valmistusmäärät riittävälle tasolle”, Nokian entinen teknologiajohtaja Yrjö Neuvo kertoi teoksessa Kännykkä: lyhyt historia.

Kaikkiaan 3110:aa myytiin 126 miljoonaa kappaletta. Nokia on laskenut, että jos nämä puhelimet laitettaisiin jonoon, yltäisi jono Helsingistä Chilen pääkaupunki Santiagoon.

Nokia maailman suurimmaksi

Vuonna 1998 Nokiasta tuli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Matkapuhelimia myytiin koko maailmassa 165 miljoonaa, joista nokialaisia oli 40 miljoonaa.

Matkapuhelimia myytiin tuona vuonna enemmän kuin autoja ja tietokoneita yhteensä.

Matkapuhelimet alkoivat olla jo yleisiä kouluissa. Oppilaat vertasivat kännyköiden soittoääniä ja ostivat erivärisiä kuoria.

Kännyköiden kysyntä kiihtyi entisestään. Vuonna 1999 kännyköitä myytiin vajaa 290 miljoonaa, seuraavana vuonna noin 418 miljoonaa.

Vuonna 2000 Nokian osuus Suomen bruttokansantuotteesta nousi neljään prosenttiin.

Elämäntapa muuttui

Nokia näkyi kaikkialla 2000-luvun taitteessa: ratikoissa, kaduilla, urheilumaailmassa ja elokuvissa. Nokia esimerkiksi sponsoroi Formuloissa Tyrrell-tallia vuonna 1995 ja vuonna 1999 ilmestyneen Matrixin päähenkilö käytti jousella tuunattua 8110-mallia.

Suomalaiset Nokia-insinöörit matkustivat maailmalla käynnistäen tehtaita ja tuotekehitysyksiköitä sekä tutustuivat markkinoihin.

Nokia suolsi ulos kymmeniä malleja vuosittain ja Nokian työntekijät saivat prototyyppivaiheessa olevia puhelimia testattavaksi. Näitä kateelliset ihastelivat illanistujaisissa.

2000-luvulla suomalaiset saivat myös ihmeteltäväkseen uusia sanoja, kun julkisuudessa alettiin puhua Nokian optioista ja Nokia-miljonääreistä. Ehkä työnteolla sittenkin pystyi rikastumaan.

Pitkät tunnit toimistoilla

Maailman isoimman matkapuhelinvalmistajan asema vaati paljon oivalluksia ja pitkiä tunteja toimistolla.

Insinöörit kehittivät 2000-luvulla puhelimiin esimerkiksi värinäytöt ja kamerat.

Nokia oli täynnä innokkaita nuoria insinöörejä, joille oli heti annettu paljon vastuuta. Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä Oulun yksikössä 2000-luvun lopulla toiminut Mikko Merihaara kertoi (Kaleva 31.7.2013), että hän vietti usein työkavereiden kanssa 18 tuntia vuorokaudessa.

”Teimme 12 tunnin työpäivän ja sen jälkeen pihviruuille ja oluille. Sitten pikaisesti unta ja seuraavana päivänä sama homma. Silloin olimme tosi paljon me.”

Vuonna 2005 Nokia myi miljardinnen kännykän Nigeriassa. Kyseessä oli perusmalli 1100, jota Nokia myi kaikkiaan yli 250 miljoonaa kappaletta.

Vuonna 2008 Nokia saavutti huippunsa, kun yhtiö myi 475 miljoonaa kännykkää. Harmaat pilvet olivat kuitenkin jo kerääntymässä.

Edellisenä vuonna Google oli julkistanut Androidin ja Apple IPhonen.