Suomessa oli vuonna 1960 vain kahdeksan tietokonetta. Maamme 20 ensimmäisestä tietokonemallista viisi on taltioituna Jyväskylässä toimivaan Suomen tietokonemuseoon.

Kanavuoressa armeijan entisen varikon liikuntasalissa olevassa varastonäyttelyssä on useita aikakautensa helmiä. Tietokone oli 1960-luvulla nähtävyys, jota tultiin katsomaan.

Museon kokoelmassa olevalle Kaapelitehtaan entiselle Elliot 803A:lle oli rakennettu katsomo vierailijoita varten.

Vanha tietotekniikka on viehättävän konkreettista. Museota ylläpitävän Suomen tietojenkäsittelymuseoyhdistyksen aktiivi Mauno Poikonen näyttää, miten EAI-koneeseen vaihdetaan ohjelma. Se tapahtuu ottamalla kahvoista kiinni ja vaihtamalla noin 70 x 70-senttinen, satoja johtoja ja kytkentöjä sisältävä piirilevy toiseen samanlaiseen.

EAI:tä käytettiin Olkiluodon ydinvoimalan sähköverkon simulointiin, ja järjestelmässä on sekä digitaalista että analogista teknologiaa.

Myös Loviisan ydinvoimalan laskentakone on yhdistyksen kokoelmassa. Neuvostoliittolainen MIR 2 -järjestelmä on raskasta tekoa. Siihen kuuluu televisionäyttö ja itäsaksalainen kirjoitus-tulostusyksikkö. Näitä koneita valmistettiin vain seitsemän.

Kaiken takana oli ihminen

Ihmistyö oli vielä 1960-luvulla iso osa tietokonejärjestelmiä. Vuonna 1956 esitelty IBM Ramac oli käytössä osuustukkukauppa OTK:lla varastohallinnassa.

– Myymälöissä ei tietokoneita ollut, joten puhelintilausten kirjaaminen tähän järjestelmään työllisti kymmeniä, Poikonen kuvaa.

Myös tietojen siirto koneiden välillä oli ennen verkkojen rakentamista ihmistyötä: autot kuljettivat öisin paikallispankkien tallennuksia Helsinkiin keskuskoneelle.

Tallennustila oli kallista ja rajallista. Ramac tallensi jo levyille, joita oli 50 kappaletta. Niihin mahtui yhteensä viisi megatavua.

Koodauskieli pidettiin mahdollisimman lyhyenä, ja lyhenteitä käytettiin paljon. Jotkut koneet tekivät välitallennuksia nauhalle, jos tila oli loppumassa.

Erilaisia rekistereitä pidettiin reikäkorteilla, joiden lävistäjät olivat aikakautensa ammattikunta.

Museolla on toimiva reikäkorttien lukija, jonka palveluksia Ilmavoimat hyödynsi 2000-luvun alussa, kun Hornet-hävittäjien varaosaluettelo toimitettiin Yhdysvalloista reikäkorteilla.

Energiaa kului

Vanhimpia tietokoneita on vaikea virittää käyttökuntoon. Niissä on vuosikymmeniä käyttämättömänä olleita komponentteja – ja erittäin suuri virrankulutus.

– Yhden vanhan tietokoneen sähkönkulutus vastaa useampaa omakotitaloa, Poikonen sanoo.

Rahanmeno on muutenkin yhdistyksen murhe.

Yhteistyökumppanin tiloista on jouduttu siirtymään vuokrapaikkaan, ja nyt etsitään uusia tukijoita.

Näyttelyyn voi tutustua torstaisin, kun ilmoittautuu etukäteeen. Ryhmille se on avoinna sopimuksesta.

■ Lue lisää: www.suomentietokonemuseo.fi