Toukokuussa järjestettävät EU-parlamenttivaalit määrittävät Euroopan suunnan viideksi vuodeksi. Vaalituloksella on epäsuoria mutta isoja vaikutuksia kotimaahan.

Palkansaajajärjestöjen edustuston Finunionsin johtaja Aleksi Kuusisto pitää tärkeimpänä vaalikysymyksenä, jatketaanko ensi viisivuotiskaudella sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa.

Nykyisen komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla aloitettu kokonaisuus sisältää kaikille unionin työntekijöille kuuluvat perusoikeudet, joita voidaan panna toimeen esimerkiksi unionin uusien työlakien avulla.

Koska Suomessa asiat ovat usein paremmin kuin muualla, EU-lainsäädäntö edellyttää vähäisiä muutoksia kotimaan työlainsäädäntöön. Silti olojen paraneminen muissa maissa hyödyttää suomalaisia.

– Kun asetetaan EU-direktiivien avulla lisää vähimmäisehtoja, jotka koskettavat kaikkia eurooppalaisia, saadaan siten sisämarkkinoilla tapahtuvaa kilpailua reilummalle pohjalle, Kuusisto selittää.

Perhevapaat uudistuvat

Vanha parlamentti kiirehtii läpi vielä useita työelämän uudistuksia. Perhe- vapaadirektiivi on menossa läpi, mutta jäsenmaat lyhensivät komission esittämän keston puoleen. Kaikkialle Eurooppaan lienee tulossa kuitenkin vähintään kahden kuukauden perhe- vapaa kummallekin vanhemmalle erikseen.

– Komission esitys oli kunnianhimoisempi kuin missään maassa, jopa Ruotsissa, Kuusisto vertaa.

Lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä päästiin sopuun, mikä takaa kaikille työntekijöille työehtosopimusten mukaiset palkat Euroopassa. Vaikutukset Suomessa ovat todennäköisesti pienet, koska työehtosopimukset ovat yleissitovia ja palkat suhteellisen hyviä.

Työvoimaviranomaisen perustaminen on vielä kesken. Toteutuessaan viranomainen helpottaa eri maiden viranomaisten yhteistyötä esimerkiksi työehtosopimusten rikkomisen selvittämisessä.

Ylempien työaika hiertää

Kirjallisten työehtojen direktiivi on päässyt kolmikantaneuvotteluihin ja valmistunee helmikuun alkuun mennessä. Direktiivi määrää kirjalliset työehdot kaikille, myös alustatalouden työntekijöille ja näennäis- yrittäjille.

– Se voi koskea myös joitain ylempiä toimihenkilöitä, jotka tekevät töitä itsensätyöllistäjän statuksella, Kuusisto arvioi.

Direktiivi on sallimassa yli puolen vuoden mittaiset koeajat ylemmillä toimihenkilöillä, mitä Suomi vastusti. EU säätää kuitenkin enimmäispituuden, joten eduskunta voi pitää kiinni lyhyemmästä koeajasta.

Työaikadirektiiviä ei tällä vaalikaudella avata. Siksi ylempien toimihenkilöiden sijoittamista työajan ulkopuolelle ei ainakaan vielä turvata.

– Jos direktiivin uudistaminen ei ole poliittisesti mahdollista, voidaan miettiä täytäntöönpanodirektiiviä, jolla muutettaisiin työaikadirektiivin tulkintaa niin, että se pitäisi asiantuntijat työaikasuojelun piirissä.

Suomi näyttää mallia

Kevään eduskuntavaalit vaikuttavat EU:n politiikkaan, sillä Suomesta tulee unionin puheenjohtajamaa heinäkuussa. Silloin uusi hallitus on ehtinyt todennäköisesti aloittaa ja pystyy vaikuttamaan komission kesällä määriteltävään viisivuotiskauteen.

– Jos Suomi on vahvasti puhumassa sosiaalisesta ulottuvuudesta ja työlainsäädännön kehittämisestä, Suomella on paljon vaikutusta eurooppalaisen työvoiman hyvinvoinnin parantamiseksi, Kuusisto uskoo.

Syksyllä määritellään unionin budjettikehys viideksi vuodeksi, jolloin käytännössä päätetään, mitä EU tekee. Komissio on esittänyt, että tki- rahoitusta jakava horisonttihanke kasvaa nykyisistä mitoista. Tämä hyödyttäisi monia insinöörialoja.

– Me olemme jääneet monilla kasvualoilla Kiinan ja USA:n jälkeen, ja siksi tki-rahoituksen lisääminen on tärkeää.

Etujoukko vie mukanaan

Kuusisto pitää sisämarkkinoilla ja nykyisessä geopoliittisessa tilan- teessa tärkeänä, että unioni pysyy yhtenäisenä.

Yhtenäisyys rakoilee joissakin kysymyksissä, kuten yritysverotuksessa. Ratkaisuna voi olla niin sanottu monitahtinen Eurooppa eli se, että osa jäsenmaista näyttää esimerkkiä ja sopii keskenään vaikkapa yhteisestä vähimmäistasosta yhteisöverolle.

– Jos tämä pienempi joukko saa jotain aikaan, se kannustaa loppujakin maita tulemaan mukaan ja EU:n yhtenäisyystavoitekin voi toteutua.

Sisämarkkinoiden tiivistämisestä on vallinnut laaja yksimielisyys sen jälkeen, kun Britannia päätti erota unionista vähentääkseen työvoiman liikkuvuutta.

– Brexit aiheutti vastareaktion: ei haluta lähteä purkamaan sisämarkkinoiden perusideaa, että pääoma, palvelut, työvoima ja tavarat saavat liikkua vapaasti.