BITTIKATTAUS
Kuluttajilla vahva luottamus omaan talouteensa
Kuluttajien luottamus talouteen pysyttelee hyvällä tasolla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 17,2, kun se joulukuussa oli 16,1 ja marraskuussa 18,3. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,7.
Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja mahdollisuuksistaan säästää paranivat tammikuussa joulukuuhun verrattuna. Odotukset näistä olivat hyvin valoisat, säästämisen osalta valoisimmat koskaan.
Sen sijaan näkemykset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä pysyivät tammikuussa ennallaan. Kuva työttömyydestä oli kohtuullinen, mutta odotus Suomen taloudesta pessimistinen.
Kotitaloutensa rahatilanteen kuluttajat arvioivat tammikuussa erittäin hyväksi. Työlliset kuluttajat kokivat, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla yhä hieman vähentynyt viime aikoina.
Ajankohtaa pidettiin hyvin otollisena säästämiselle ja hyvänä myös kestotavaroiden ostamiselle mutta ei niinkään lainanotolle.
Tammikuussa luottamus talouteen oli vahvinta Pohjois-Suomessa ja heikointa Itä-Suomessa. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin.
Rahoitushaku hiilijalanjälkeä pienentäville kokeiluille
Kansallinen ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 asettaa tavoitteeksi kansalaisten hiilijalanjäljen puolittamisen.
Kokeiluhaku etsii ratkaisuja, joilla päästöt vähenevät arkiliikkumisessa, kuten työ-, koulu- ja harrastusmatkoilla tai joilla jo olemassa olevat energiatehokkuusratkaisut tulisivat kodeissa käyttöön.
Uusia ratkaisuja etsitään myös kestävän paikallisen kuluttamisen edistämiseen. Ratkaisijoiksi kutsutaan kaikki kansalaiset, järjestöt, kunnat ja yritykset.
Ilmastonmuutos on monisyinen ongelma, johon on vaikea löytää yksiselitteisiä ratkaisuja. Sekä merkittävät rakenteelliset muutokset että paikalliset ruohonjuuritason teot ovat tarpeen.
– Kokeiluhaku on mahdollisuus osallistua ilmastotoimiin muutenkin kuin vain oman henkilökohtaisten valintojen kautta, kertoo Johanna Kentala-Lehtonen kokeiluhaun järjestävästä ympäristöministeriöstä.
Haku on auki 6. maaliskuuta asti. Haun ensimmäisessä vaiheessa kokeiluille on varattu 75 000 euroa, 5 000 euroa kokeilua kohden.
■ Lue lisää: www.kokeilunpaikka.fi
Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa?
Eduskuntavaaleihin on aikaa enää runsas kaksi kuukautta. Insinööriliitto kokoaa kevään eduskuntavaaleissa ehdokkaana olevat liiton jäsenet yhteiselle nettisivulle. Sivu julkaistaan helmikuun aikana.
Lisäksi ehdokkaista tehdään juttuja Insinöörin verkkolehteen.
Nettisivua varten tarvitsemme ehdokkailta nimen lisäksi ehdokkaan vaalipiirin ja puolueen sekä ehdokkaan vaalisivun tai vastaavan www-osoitteen. Sivulle tulee ehdokkaasta myös valokuva.
Laita liitteeksi riittävän suuri eli vähintään 2 Mt:n kokoinen jpg-kuva mahdollisimman neutraalilla taustalla.
Ilmoittautumisaikaa on jatkettu parilla viikolla. Lähetä tiedot ja valokuva viimeistään 17. helmikuuta sähköpostilla osoitteeseen vaaliehdokkaat@ilry.fi.
Varmista, että mukana on myös ehdokkaan sähköposti ja matkapuhelinnumero mahdollisia yhteydenottoja varten.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa on 3.–9. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä 14. huhtikuuta.
■ Lue lisää: www.ilry.fi/vaalit2019
IAET-kassan nimi vaihtuu
Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä IAET-kassa on huhtikuun alusta lähtien nimeltään Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Nimenmuutos ei aiheuta jäsenille mitään muutoksia.
Kassan nimenmuutos on osa Suomen toiseksi suurimman kassan brändiuudistusta. Brändiuudistuksen pyrkimyksenä on tuoda esiin kassan tärkeää tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa ja tuoda esiin kassan turvaa korkeasti koulutetuille heidän työelämänsä erilaissa tilanteissa.
IAET-kassalla eli tulevalla KOKOlla on jäseniä noin 195 000. Kassaan kuuluu jäseniä kaikkiaan 14 eri ammattiliiton kautta.
Kassanjohtaja Outi Mäki kertoo kassan asiakastyytyväisyyden olleen korkealla tasolla jo usean vuoden ajan. Uudistumista hän pitää kuitenkin tärkeänä, sillä kassa haluaa vastata jäsenkunnan tarpeisiin työelämässä.
Nimisampo jauhaa tietoa paikannimistä
Nimisampo on uusi, kaikille avoin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti.
Nykyisten karttapohjien ohella voi käyttää myös historiallisia luovutetun Karjalan karttoja ja 1900-luvun vaihteen venäläisiä Senaatin kartastoja eli Venäjän armeijan 1800–1900-luvulla laatimia Etelä-Suomen karttoja.
Järjestelmä perustuu Kotimaisten kielten keskus Kotuksen digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin.
Lisäksi järjestelmään on liitetty Sotasampo.fi-palvelun luovutetun Karjalan karttojen yli 30 000 paikkaa ja yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallisten paikkojen Thesaurus of Geographical Names (TGN) yli 4,1 miljoonaa paikannimeä.
Professori, nimistöntutkija Terhi Ainialan mukaan Nimisampo on kaikille nimistä kiinnostuneille monipuolinen työkalu, jonka avulla voi selvittää vaikka oman kotipaikkansa tai -sukunsa nimien esiintymistä Suomen kartalla.
Perhe seuraa juhliin
Insinöörit juhlistavat Insinööriliiton 100-vuotisjuhla- vuotta mieluiten seurassa. Insinööriliitto kysyi uutiskirjeessä, kenen kanssa ainakin insinöörit osallistuvat juhlavuoden tapahtumiin. Yli puolet vastasi valitsevansa seurakseen ensisijaisesti perheensä.
Seuraavaksi suosituin kumppani on ystävä, jonka valitsee mukaansa joka seitsemäs. Vain reilu kymmenesosa ilmoitti menevänsä tapahtumiin yksin. Kyselyyn vastasi 133 insinööriä
Sähköisen viestinnän palvelulakia uudistetaan
Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa palvelulain uudistuksen. Sen tarkoitus on panna täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivin eli niin sanotun AVMS-direktiivin ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön eli niin sanotun telepakettidirektiivin tuomat vaatimukset.
Samalla on mahdollista uudistaa myös muuta sähköisen viestinnän sääntelyä.
Sähköisen viestinnän sääntelyn tavoitteena on taata toimivat, edulliset ja kattavat yhteydet ja viestintäpalvelut kaikille kansalaisille. Lisäksi tavoitellaan kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja toimivia markkinoita yrityksille sekä mahdollisuutta uusien palveluiden kehittäminen.
EU:n telepaketti-direktiivi sisältää lukuisia säännöksiä. Ne koskevat muun muassa viestintäverkkojen ja radiotaajuuksien käyttöä, yleispalveluvelvollisuutta, sähköisiä viestintäpalveluita ja loppukäyttäjien oikeuksia sekä sähköisen viestinnän viranomaisia.
AVMS-direktiivi sääntelee televisiolähetystoimintaa, tilausohjelmapalveluja ja videonjakoalustoja.
Työn tueksi ministeriö on asettanut seurantaryhmän, jonka toimikausi kestää vuoden 2020 loppuun.
Petterin palsta
Supervuosi alkoi
Inhoan itse asiassa sitä, että erilaista tapahtumia, ilmiöitä tai asioita korostetaan jollain etuliitteellä. Sorruin otsikoinnissa tähän nyt itse, koska muunlaisen ilmaisun käyttäminen tuntui väärältä. Alkaneena vuonna Insinööriliitto juhlii komeaa 100-vuotista taivaltaan. Se yksin voisi olla super-etuliitteen paikka.
Tämän lisäksi käsillä on edunvalvonnan täyttämä vuosi. Keväällä neuvotellaan teknologiateollisuuden piirissä vuoden 2020 palkkaratkaisusta ja työajan pidennyksen kohtalosta. Vastaavia neuvotteluita käydään muilla sopimusaloilla myöhemmin. Jos neuvotteluissa ei saada ratkaisua aikaiseksi, käydään syksystä alkaen neuvotteluita koko työehtosopimuksen sisällöstä.
Tämän lisäksi huhtikuussa järjestetään eduskuntavaalit, joiden tuloksen pohjalta muodostuva hallitus ohjelmineen on merkittävä työelämän ja työntekijöiden tulevaisuuden suunnannäyttäjä. Merkittävä osansa työelämän ja talouden suunnassa on myös Euroopan parlamentin vaaleilla, uudella komissiolla ja sen tulevalla toimintaohjelmalla.
Lisäksi vuoteen kuuluvat jatkuvat ja toistuvat edunvalvonnan haasteet riitatapauksien hoidosta jäsenten ja luottamushenkilöiden neuvontaan. Vaikka inhoankin korostavia etuliitteitä, niin ei voi olla täysin väärin kutsua vuotta 2019 edunvalvonnan supervuodeksi.
Vuosi haastaa toimiston ja luottamushenkilöorganisaation lisäksi myös koko jäsenkunnan. Ilman meistä kaikista nousevia tavoitteita ja niiden tukemista meillä ei ole mahdollista onnistua sopimusneuvotteluissa.
Ilman kriittistä ja parempaa työelämää hakevaa asennetta voivat vaalien tulokset olla työntekijälle vaikeat. Meidän pitää myös pystyä viestimään toinen toisellemme näkemyksistämme ja tavoitteistamme, jotta kuljemme samaan suuntaan.
Toivon ja uskon, että meillä on mahdollisuus tehdä insinöörien juhlavuodesta myös onnistuneen edunvalvonnan supervuosi. Se on hieno lahja juhlavuoden kunniaksi, jäseniltä itseltään heille itselleen.
Petteri Oksa johtaja
Teknon kenttäkierros käynnissä
YTN:n teknologiateollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille on tarjolla ajankohtaista tietoa työpaikkojen yhteistoiminasta tammikuun lopulla käynnistyneellä kiertueella, joka jatkuu huhtikuulle.
Tilaisuuksia järjestetään noin 20 paikkakunnalla aamiais-, lounas- ja iltatilaisuuksina. Alan vastuullinen asiamies Hannu Takala sanoo kiertueen yhden tärkeä teeman olevan yhdessä toimiminen, miten ylemmät toimihenkilöt voivat henkilöstöryhmänä työpaikalla vaikuttaa omiin työehtoihin ja alati muuttuviin oloihin.
– Esillä on totta kai myös edessä oleva neuvottelukierros ja sen tavoitteiden asettaminen. Niistä on tärkeä keskustella ajoissa ja mahdollisimman laajasti, hän sanoo.
Takalan mukaan on varmaa, että tilaisuuksissa keskustellaan myös viime kierroksella tulleesta työajan pidennyksestä, tutummin kikystä.
– Se on tullut selväksi jo tilaisuuksien ensimetreillä, että porukka haluaa eroon täysin turhasta työajan pidennyksestä. Eikä sen poistamisesta myöskään olla valmiita maksamaan, Takala sanoo.
■ Lue lisää: www.ytn.fi/tapahtuma
Yritysten vastuullisuus merkitsee eri asioita
Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä, että tuotteen tai palvelun tarjoava yritys pystyy osoittamaan vastuullisuutensa. Eroja vastuullisuuden luonteessa esiintyy kuitenkin eri ikäryhmien välillä: nuoria kiinnostaa yritysten voitonjako ja työntekijöistä huolehtiminen, vanhempia taas kuluttamisen vastuullisuus.
Yritysten vastuullisuuden merkitys on kasvanut vuodesta 2015 lähtien 11 prosenttiyksikköä, ja on nyt 87 prosenttia. Tämä selviää Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta.
– Aiempaan tutkimukseen verrattuna vastuullisuuden voi sanoa räjähtäneen suosiossaan. Kasvu on ollut nopeaa ja suurta, tulkitsee Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat ikäluokat pitävät yritysten läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta kuluttamisessa tärkeämpänä kuin nuoret. 15–24-vuotiaille vastaajille sen sijaan on tärkeämpää, miten yritys jakaa voittonsa ja pitää huolta työntekijöistään.
Lähes 80 prosenttia 15–24-vuotiaista olisi valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta enemmän tai useammin, jos sen tarjoava yritys antaa voitostaan vähintään puolet yhteiskunnalliseen hyvään Suomessa.
– Nuoret vaikuttavat ymmärtävän paremmin, että yhteiskunnallinen yritys saa tehdä voittoa ja sillä saa olla puhdasta yritystoimintaa, Eljala kertoo.
Nuorille yhteiskunnallinen yrittäminen tarkoitti muihin ikäryhmiin verrattuna eniten sitä, että yhteiskunnalliset yritykset panostavat työntekijöiden hyvinvointiin.
