Valmistumishetkellä puolet insinööreistä oli työllistynyt vakituiseen kokopäivätyöhön, viidennes määräaikaisiin kokopäivätöihin ja viidennes oli valmistumishetkellä työttömiä työnhakijoita.

Kun valmistumisesta oli kulunut viisi vuotta, 84 prosenttia insinööreistä työskenteli vakituisessa kokopäivätyössä. Määräaikaisissa tehtävissä työskenteli viisi prosenttia ja työttömänä oli kaksi prosenttia vuonna 2014 valmistuneista insinööreistä.

Valmistumishetkellä todennäköisimmin työskenneltiin suunnittelutehtävissä tai tuotannollisissa tehtävissä. Viiden vuoden päästä valmistumisesta suunnittelutehtävät pysyivät yhä insinöörien tärkeimpänä työllistäjänä, mutta tuotannollisissa tehtävissä työskentelevien osuus oli pudonnut puoleen.

Insinööreistä14 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 35 prosenttia samaa mieltä siitä, että työ vastasi viisi vuotta valmistumisen jälkeen vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutusta.

Erittäin tyytyväisiä insinööreistä oli 19 prosenttia, tyytyväisiä 42 prosenttia ja melko tyytyväisiä 27 prosenttia. Tämä selviää ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksista, jonka kohderyhmänä ovat kaikki ammattikorkeakouluista viisi vuotta sitten valmistuneet.

Valtaosa töissä yhtäjaksoisesti

Joka toisella insinööreistä työuran ensimmäinen viisivuotiskausi koostui yhtäjaksoisesta työskentelystä saman työnantajan palveluksessa. Neljänneksellä oli ollut useita eri työnantajia tai toimeksiantoja eri työnantajilta.

Runsas kymmenes oli työskennellyt vaihtuvien työnantajien palveluksessa, ja työsuhteiden välissä oli ollut katkoksia. Kaksi prosenttia vastaajista oli ollut pääosin työelämän ulkopuolella valmistumisestaan saakka. Kaksi prosenttia oli ollut lähinnä työttömänä, mutta tehnyt satunnaisia määräaikaisuuksia, harjoitteluja tai keikkatyötä.

Tärkeimmät osaamisalueet työelämässä olivat insinöörien omasta mielestä ongelmanratkaisutaidot, oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, kyky oppia ja omaksua uutta, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä tiedonhakutaidot.

Parhaiten ammattikorkeakoulu- opiskelun koettiin kehittäneen kykyä oppia ja omaksua uutta, tiedonhankintataitoja sekä alan keskeisiä termejä ja menetelmiä.

Ammattitaidon kehittäminen tärkeää

Kolmannes tekniikan alaa opiskelleista oli sitä mieltä, että tutkinto antoi riittävät valmiuden työelämään. Kaksi kolmesta oli osallistunut johonkin koulutukseen valmistumisensa jälkeen.

Useat olivat suorittaneet lyhyen koulutuksen tai kurssin. Yleistä oli myös opiskelun jatkaminen yliopistossa tai ylempään ammattikorkeakouluun tähtäävät opinnot.

Tärkeimpänä syynä koulutukseen osallistumiseen nähtiin ammattitaidon kehittäminen. Lisäkoulutukseen hakeuduttiin myös uralla etenemisen vuoksi tai koska oli koettu vaikeuksia työllistyä. Toisaalta jotkut vastaajat olivat halunneet kouluttautua itsensä sivistämisen vuoksi.

Rakennustekniikka toi tyytyväisyyttä

Suurin osa vuonna 2014 valmistuneista insinööreistä oli tyytyväisiä tutkintoonsa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tekniikan alaa opiskelleista 16 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä ja 39 prosenttia tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisempiä tutkintoonsa olivat kasvatusalaa sekä terveys- ja hyvinvointialoilla opiskelleet, mutta erot olivat pieniä.

Tyytymättömimpiä koulutukseensa olivat humanistisia aineita ja taidealaa opiskelleet ammattikorkeakouluopiskelijat. Heistä erittäin tyytyväisiä oli 12 ja tyytyväisiä 29 prosenttia. Tyytyväisuuteen vaikutti voimakkaasti se, millaiseksi työura oli tutkinnon suorittamisen jälkeen muodostunut.

Tekniikan alalta valmistuneista runsas puolet sitä mieltä, että työnantajat arvostavat suoritettua tutkintoa. Eniten tekniikan alan tutkintonsa arvostusta kokivat sähkötekniikan sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörit. Heitä enemmän arvostusta kokivat saavansa fysioterapeutit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat.

Vuonna 2014 valmistuneista insinööreistä 68 prosenttia oli vähintään hieman samaa mieltä siitä, että tutkinto antoi riittävät valmiudet työelämään. Tekniikan alaa opiskelleet suosittelisivat koulutustansa muille todennäköisemmin kuin muilla aloilla ammattikorkeakoulussa opiskelleet.

Kaikista tutkintonimikkeistä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörit suosittelisivat koulutustansa muille todennäköisimmin.