Tarkkuusoptiikkaan ja optisiin sensoriratkaisuihin keskittynyt Senop tarjoaa Suomen seuraavaan hävittäjään optisia sensoreita ja sensorirakenteita. Jos kaupat syntyvät, tarkoitus on jatkaa sensorien kehittämistä seuraavan sukupolven hävittäjämalleihin.

– Uudessa hävittäjässä on iso määrä eri aallonpituusalueilla toimivia optisia sensoreita. Niitä on lentäjän kypärässä ja ympäri konetta, kertoo asiakkuusjohtaja Timo Vuorenpää.

Senop varustaa nykyään maalla ja merellä liikkuvia kulkuneuvoja ja sotilaita optisilla laitteilla. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa hyperspektrikameroita, ledimoduuleita, tunnistimia, pimeänäkölaitteita, lämpökameroita ja maalinosoitusjärjestelmiä.

Senopin tekemä tarjous on yksi monista teollisen yhteistyön mahdollisuuksista, jotka liittyvät Suomen ensi vuoden hävittäjähankintapäätökseen. Hankinnan hintakatoksi on asetettu kymmenen miljardia euroa, johon sisältyy 30 prosentin teollisen yhteistyön osuus.

Yritys tavoittelee vientiä

Senop käy neuvotteluita kaikkien hävittäjätoimittajien kanssa. Neuvotteluissa käydään läpi mahdollista sopimusta myös siten, tehdäänkö mahdollinen yhteistyö yksinoikeudella vai voiko yritys tehdä markkinoille avoimen tuotteen.

– Totta kai jälkimmäinen vaihtoehto on houkuttelevampi, mutta ei se toinenkaan ole poissuljettu. Valmistajalla on oma tavoitteensa, ja sen on myös hyödyttävä sopimuksesta, Vuorenpää sanoo.

Neuvottelut avaavat ovia kansainväliseen puolustusvälineteollisuuteen, vaikka ehdokas häviäisikin tarjouskilpailussa. Senop voi silti tehdä sopimuksia kehitystyöstä valmistajien kanssa muiden maiden hävittäjiin ja muihin tuotteisiin.

Patria-konserniin kuuluva Senop on Millogin tytäryritys. Millogin pääasiakkaana on Puolustusvoimien maavoimat. Yrityksessä on noin 60 työntekijää, joista pääosa työskentelee tuotekehityksessä. Sensoreiden tuotannosta vastaa Millog.

– Jos me saamme sopimuksen t&k-toiminnasta, työntekijämäärä helposti moninkertaistuu, Vuorenpää arvioi.

Hän pitää yrityksen vahvuutena sitä, että sillä on hallussaan koko toimitusketju optiikan suunnittelusta laitehuoltoon asti.

Turvallisuus paranee epäsuorasti

Teollinen yhteistyö jakautuu suoraan ja epäsuoraan yhteistyöhön. Suora yhteistyö on osa hävittäjäjärjestelmän laitteistusta, aseistusta, huoltoa tai ylläpitoa. Siihen osallistuu lähinnä puolustusteollisuus, kuten Patria ja Insta – tai Senop.

Epäsuora teollinen yhteistyö on monialaisesti kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta parantavaa kehitystyötä. Se voi liittyä tietoliikenteeseen, kyberturvallisuuteen, avaruusteknologiaan, autonomisiin systeemeihin, tekoälyyn, materiaaleihin, valmistukseen tai ylläpitoon. Asiakkaana voivat olla Puolustusvoimien lisäksi yhteiskunnan kannalta tärkeät viranomaiset tai yritykset.

– Kriisitilanteessa niin kuin nyt sähköverkko ja tietoliikenneverkot ovat tärkeitä kansallisen turvallisuuden kannalta, havainnollistaa HX-hankkeen teollisen yhteistyön projektijohtaja Markku Lehikoinen Business Finlandista.

Business Finland hakee epäsuoran yhteistyön kumppaneita tämän vuoden puoliväliin mennessä, jotta yritykset voivat tehdä tarjouksia yhteistyöstä hävittäjäkilpailijoiden tarjouksiin.

Suomelle tarjoaa hävittäjiä viisi ehdokasta: BAES, Boeing, Dassault, Lockheed Martin ja Saab. Jokaisen niistä on sisällytettävä tarjoukseensa teollista yhteistyötä kotimaisten yritysten kanssa.

Osaaminen kasvaa

Kun yhteistyö hävittäjätoimittajan kanssa on sovittu ja saatu toteutettua, tarkoitus on, että yhteistyökumppanit ovat kehittäneet uutta osaamista ja uusia tuotteita. Yritysten tekemien panostusten tarkoituksena on synnyttää tuotteita, jotka kiinnostavat kaupallisesti ja lähtevät vientiin.

– Ensisijaisesti olemme kuitenkin rakentamassa Suomeen kansallisen turvallisuuden kannalta kriittistä osaamista, Lehikoinen selittää.

Hävittäjäostokset tehdään noin 30 vuoden välein, joten suurhankinnalla voi olla poikkeuksellisen isoja vaikutuksia suomalaiseen teollisuuteen ja osaamiseen.

– Tämä alue voi houkutella nuoria opiskelemaan insinööriksi, Lehikoinen sanoo.