Muutama vuosi sitten Katja Pouta kertoo kokeneensa ennakoivan keski-iän kriisin. Ylioppilastutkinnosta­ oli jo aikaa; sen jälkeen hän ehti olla työelämässä yli 15 vuotta.

Hän työskenteli kaupan alalla ja puhtaanapitopuolella, joihin kumpaankin hänellä oli ammattitutkintotasoiset koulutukset. Työnkuvat muodostuivat monipuolisesti erilaisista tehtävistä, myös esimiestehtävistä.

– Tuli tunne, että ne työt on katsottu­ läpi eivätkä ne antaneet enää mitään uutta, Pouta kertaa tilannettaan.

– Tiedostin, että jos haluan ­teh­dä­ muita töitä kuin aiemmin, niin pitää olla enemmän teknistä osaamista. ­Nykyään sitä kysytään alalla kuin alalla.

Puuttuva ammattikorkeakoulututkinto laittoi pohtimaan vaihtoehtoja. Jo pitkään Forssassa asuneena Pouta huomasi kolme vuotta sitten Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan toimipisteen aloittavan uuden biotalous­insinöörin koulutusohjelman.

Menossa oli jo lisähakukierros, ja oli pari päivää aikaa miettiä, mitä ­tehdä. Koulutuksessa yhdistyivät ­Poutaa kiinnostavat asiat, sekä ympäristö että tekniikka.

Tutkinto ensimmäisenä

Aikuisopiskelijalle oli hyötyä siitä, ettei tarvinnut opetella opiskelujen ohella itsenäistä elämää kuten parikymppisten opiskelijoiden.

– Pidän uuden opiskelusta ja uusiin­ ihmisiin tutustumisesta. Eikä itsenäinen opiskelukaan ollut kynnyskysymys, Pouta sanoo.

Niinpä opinnot sujuivat nopeasti, kolmessa lukuvuodessa.

– Nälkä kasvoi syödessä. Kun oma elämäntilanne salli panostamisen­ opiskeluun nopeampaan tahtiin kuin oli ajateltu, niin tein sen. Halusin päästä takaisin työelämään hieman ripeämmin.

Opiskelukaverit olivat eri-ikäisiä,­ suoraan lukiosta tulleista yli nelikymppisiin, ja monenlaisista eri taustoista.­ Epäyhtenäisyys toi Poudan mielestä­ haasteita myös opetukseen, jotta­ sii­­tä­ saatiin jollain tasolla kaikkia tyydyttävä.

Projekteja ympäristöalalla

Kaksi ensimmäistä vuotta Pouta suoritti yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa moduuleja. Ne sisälsivät muun muassa tiimeinä tehtäviä projektitöitä; niiden aiheet tulivat suoraan yrityselämästä. Yhteistyössä oli paljon ympäristöalan yrityksiä, joiden tarpeita kehittää toimintaansa tiimit ratkoivat teknisillä ratkaisuilla.

Viime syksynä Pouta ei enää ­ollut oman ryhmänsä kanssa osittain kiivaamman opintotahdin takia. Toinen syy oli hänen harjoittelutyönsä projekti­­­koordinaattorina kiertotaloustapah­tuma­ forssalaisessa Frushissa.

Sen päätoteuttajina toimivat ­Hämeen ammattikorkeakoulu Oy ja Forssan Yrityskehitys Oy.

– Haastavaa hakea harjoittelu­paikkaa, sillä juuri kukaan ei tunne uutta koulutusta. Opiskelijan pitää vakuuttaa yritys omasta lisäarvostaan organisaatiolle, Pouta sanoo.

Työharjoittelut hän teki paikalli­-sissa yrityksissä lyhyissä projekteissa.­ Pidempi harjoittelu Yrityskehityk­-sessä sekä projektikoordinaattorina­ ­Frush-tapahtumassa kävivät myös harjoitteluiksi.

Hanketyöskentely kiinnostaa

Pouta on tehnyt yrityksille toimeksi­antoja ja saanut niistä hyvää palautetta,­ mikä vahvistaa uskoa omaan tekemiseen.

– Olen oikealla tiellä ja pystyn tähän.

Esimerkkinä hän kertoo olleensa ensin vapaaehtoisena Frush-tapahtumassa, jossa teki lyhyen työn opintopisteitä vastaan. Suoritus poiki palkal­lisen, nelisen kuukautta kestäneen projektikoordinaattorin paikan seuraavaksi vuodeksi.

– Opintojen aikana huomasin, että minulle sopii projektityyppinen työskentely, Pouta selventää.

– Oma osaamiseni tekniikkaan on laajentunut opintojen aikana, tuore insinööri summaa opiskelujen antia.

Hän ei aiemmissa töissä ole juuri­ tarvinnut tekniikkaa eikä vapaa-ajalla­kaan erityisen kiinnostunut aiheesta.

Suunnitelma seudun vihreydestå

Opintokokonaisuuksista eniten opettava oli Katja Poudan mielestä opinnäytetyö, jonka hän teki Forssan Yritys­kehitykselle. Siihen meni runsaasti enemmän tunteja kuin vaadittavat ­15 opintopistettä sisältävät.

Opinnäytetyö on toimintasuun­nitelma, jonka toteuttajaksi on ajateltu­ Yrityskehitystä. Lisäksi siihen liittyvät kaikki seudun oppilaitokset ja kuntaorganisaatio.

– Esitin siinä toimia, jotka tuovat elinvoimaisuutta, kestävää kehitystä ja ekologisuutta seutukunnalle.

Poudan mukaan varsinaista suunnitelmaa toteuttamisesta tai aikataulusta ei ole.

– Koronaepidemia vaikuttaa siihen, ettei esitykseni ole ensimmäinen keskustelunaihe tällä hetkellä.

Pouta jatkaa syksyllä opintoja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa.