Luuppi

Insinööriopintojen aikana Martti Pulkkinen yhdisti pienestä pitäen kiinnostaneen veneilyharrastuksen vapaaehtoistyöhön.
Insinööriopintojen aikana Martti Pulkkinen yhdisti pienestä pitäen kiinnostaneen veneilyharrastuksen vapaaehtoistyöhön.

Auttamisen halu tuo intoa

Insinööritaitojensa vuoksi Martti Pulkkinen voi auttaa veneilijöitä teknisissä pulmissa, jotta he pääsevät jatkamaan matkaansa ilman telakalle hinausta.

Onnellisesti päättyneitä järvipelastustehtäviä on Kuopiossa asuvan, pelastusaluksen päällikön Martti Pulkkisen harrastusuralla paljon. Yksi niistä oli, kun hätäkeskukselta tuli viesti karille ajaneesta huviveneestä.

Veneessä oli kaksi aikuista ja kaksi hätääntynyttä lasta. Toinen aikuista siirtyi lasten kanssa pelastusalukseen, jossa oli tarjolla maskottina Köpi-koira. Sen seura rauhoitti lapsia sillä aikaa, kun vapaaehtoiset tutkivat huvivenettä, jossa ei kuitenkaan todettu merkittäviä vaurioita. Näin perhe pääsi jatkamaan matkaansa.

Pulkkisen mukaan asiakkaiden kiitollisuus kannustaa jatkamaan harrastuksessa, joka vaatii sitoutumista sekä kouluttautumiseen että käytettävissä- oloaikaan.

– Toista vaativaa harrastusta ei voi ottaa rinnalle varsinkaan kesäaikaan.

Kymmenkunta vuotta Kuopion Järvipelastajissa toimineen Pulkkisen harrastuksessa yhdistyvät kaksi hänen mielenkiintonsa kohdetta: vesillä olo ja vapaaehtoistyö.

Juhannuksen päivystys kunnia-asia

Pulkkinen kuvaa yhdistyksen toimintaa niin, että pelastajat ovat veneilijöiden tukena ja turvana sisävesillä. Tavoite on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, mutta ennen kaikkea he avustavat pulaan joutuneita ja pelastavat ihmishenkiä.

Vapaaehtoiset huolehtivat myös kaluston huollosta ja ylläpidosta. Näitä tehdään kiireettömällä ajalla kuten viikolla iltaisin. Avovesikaudella koulutetaan miehistöä viikoittain vesillä.

– Hyvällä peruskunnolla pärjää, kunhan uimataito on riittävällä tasolla, Pulkkinen selventää fyysisiä vaatimuksia.

Päivystysvuoro kestää viikon kerrallaan. Yleensä vuoron aikana ollaan kotona, mutta iltaisin ja viikonloppuisin pelastajat pyrkivät olemaan vesillä. Esimerkiksi juhannuksena vesillä olo voi jatkua torstaista sunnuntaihin.

– Olemme partioimassa vesillä tai saaritukikohdassa valmiina paikalla, Pulkkinen kertoo.

Hänkin on ollut vuosien varrella useita kertoja keskikesän juhlan aikana päivystämässä. Tänä vuonna hänellä ei ole vuoroa, sillä perheessä on pieniä lapsia. Harrastus joustaa elämäntilanteen mukaan, sillä mukana on riittävästi vapaaehtoisia.

Oppeja uusista taidoista

Alkuvuosina meripelastajat osallistuvat laajaan koulutukseen niin merenkulusta, ensiavusta kuin pelastamisesta ylipäätään. Heillä on oltava halua uuden oppimiseen. Taustalla on kolmiportainen koulutusjärjestelmä, joka johtaa kansimiehestä perämiehen kautta pelastusalukseen päälliköksi.

Aikaa kuluu noin viisi vuotta. Yhtä kauan Pulkkinen on ollut jo pelastusaluksen päällikkö, joka vastaa pelastustehtävistä isommilla aluksilla.

Hänelle harrastus tuo mahdollisuuden irtautua työtehtävistä ja muista arkea kuormittavista asioista.

– Rannalle jäävät maalliset huolet ja tulee muuta ajateltavaa, kun lähtee aluksella vesille. Pää tuulettuu, vaikka sataa tai paistaa.