Ammatillisaatteellinen toiminta nousee Insinööriliiton yhdeksi kantavaksi pilariksi liiton viime marraskuussa valitun hallituksen aikana. Varapuheenjohtaja Kari Laitinen vastaa hallituksessa ammatillisaatteellisesta toiminnasta, elinkeinopolitiikasta, insinööriydestä, koulutusasioista ja yrittäjyydestä. Hän pitää alueita loogisena kokonaisuutena.

– Hyvän koulutuksen myötä nousee insinöörin arvostus. Kun meitä arvostetaan, saadaan työelämän ehdot kuntoon.

Arvostusta voi mitata näkyvyydellä mediassa ja sillä, miten tekniikasta kirjoitetaan. Insinöörit pääsevät otsikoihin lähinnä silloin, kun jokin ei toimi.

– Näyttää siltä, että meidän arvostuksemme on hiipunut. Me olemme olleet liian vaatimattomia. Joskus pitää nostaa itsensä framille.

Yhteiskunta tarvitsee insinöörejä

Insinöörejä arvostettiin erityisen paljon vielä 1960-luvun alkuun asti. Se näkyi etenkin täällä teollisuuden hallitsemassa Varkaudessa.

– Heillä oli Päiviönsaaressa isot talot, joiden pihalta yhtiö ajoi ruohon, ja palvelijat auttoivat kotona. En sano, että se olisi enää tavoitetila, mutta siihen aikaan insinööri oli insinööri, Laitinen vertaa.

Hän patistaa insinöörejä vaikuttamaan poliittisesti. Seuraavaksi tarvitaan ehdokkaita kunnallisvaaleihin. Liitto kannustaa kaikkien puolueiden ehdokkaita.

– Me insinöörit haluamme olla sitoutumattomia asiantuntijoita, mutta yhteiskunta perustuu poliittiseen päätöksentekoon.

Moni poliittinen päätös tehdään Laitisen mielestä liian kevein perustein. Hän nostaa esimerkiksi energiakeskustelun, jossa dominoi hiilineutraaliuden tavoitteleminen.

– On hyvä, että ollaan kehityksen kärjessä ja että meille tulee insinööriosaamista. Pienenä kansakuntana ei pidä olla kuitenkaan marginaaliratkaisujen tekijä. Se voi kostautua.

Insinöörit ryhtyvät yrittäjiksi

Ammattiliitot ajavat palkansaajan asiaa, mutta Laitinen pitää ammatillisaatteellista toimintaa tärkeänä myös yrittäjille.

– Näen liiton hyvänä verkostoitumiskanavana. Monet yrittäjät miettivät, mistä löytäisi asiakkaita. No, verkostosta, Laitinen vastaa.

Hän näkee yrittäjyyden yhä useamman insinöörin tulevaisuutena. Toistaiseksi Insinööriliitossa on noin 160 yrittäjäjäsentä. Liiton ulkopuolella Laitinen arvioi olevan 1 500–2 000 yrittäjäinsinööriä. Joukossa on sekaisin niin sanottuja itsensätyöllistäjiä, pakkoyrittäjiä, kevytyrittäjiä ja toiminimiä.

– Joillekin jäsenille on töissä sanottu, että saat jatkaa hommia, jos ryhdyt yrittäjäksi.

Insinööriliiton jäseninä olevat yrittäjät ovat kiitelleet etenkin saamiaan lakipalveluita. Insinööriliitto kuuluu Akateemisiin yrittäjiin Akyyn, jonka kautta yrittäjäinsinöörit saavat myös Suomen Yrittäjien jäsenpalveluita.

Paikkoja pitää vähentää

Insinöörikoulutuksen suurimpana uhkana on poliittinen paine kasvattaa sisäänoton määrää. Työelämä ei vedä kasvavaa valmistuvien insinöörien joukkoa eikä koulutusohjelmiin riitä motivoituneita hakijoita.

– Siitä tulee katastrofi, jos insinöörejä koulutetaan liikaa ja meistä on ylitarjontaa. Sitten arvostus laskee, eikä töitä riitä, Laitinen sanoo.

Ylitarjonnasta seuraa, että tutkinnon suorittaneet joutuvat etsimään itselleen mitä tahansa työtä ja koulutus valuu hukkaan. Insinööriliitto esittää ratkaisuksi osaajapulaan muunto- ja täydennyskoulutuksia. Ne vähentävät sekä insinöörien työttömyyttä että tuottavat nopeasti uusia osaajia.

Laitinen on toiminut luottamustehtävissä lähes koko työuransa. Hän on ollut Varkauden Insinöörien puheenjohtajana vuodesta 1986. Insinööriliiton hallituksessa hän oli edellisen kauden jäsenenä.

Varapuheenjohtajalla on etenkin kotikaupungissaan vahvat verkostot ja näköala insinöörien merkityksestä koko yhteiskunnan toiminnalle.

– Voi olla klisee, että me olemme arjen sankareita, mutta minusta se sopii meille oikein hyvin.