Oululaisen insinöörin Matti Pitkäsen työpaikka on tuulinen, mutta hyvällä tavalla. Hän on työskennellyt viimeiset seitsemän vuotta Wind Controllerilla, joka on palveluyritys uusiutuvan energian alalla.

– Olen onnellisessa asemassa, sillä päivittäiset työtehtävät vaihtelevat paljon, Pitkänen sanoo.

Valvomopäällikön tehtävät käsittävät muun muassa esimiestyötä, valvomon kohteiden ylläpitoon liittyvää teknistä asiantuntijatyötä, huoltovastaavan tehtäviä ja it-puolen hommia.

Wind Controllerin palveluihin kuuluvat uusiutuvan energian ympärivuorokautinen valvonta, asiantuntijapalvelut sekä alaan liittyvä turvallisuuskoulutus. Yritys valvoo asiakkaidensa tuuli- ja aurinkoenergialaitoksia sekä niihin liittyviä sähköasemia. Valvontaa suoritetaan etänä vuoden ja vuorokauden ympäri.

Pitkänen tempautui tuulivoiman mukaan ammattikorkeakouluopintojensa loppusuoralla vuonna 2010; hän työskenteli kolme vuotta teknisenä asiantuntijana tuulivoimalavalmistaja WinWindillä.

– Laitepuolen kokemuksesta on ollut paljon hyötyä nykyisessä työssäni, hän myöntää.

Tuulivoimaloiden huoltojen suunnittelussa täytyy esimerkiksi tietää, miten eri valmistajien voimaloita pystyy huoltamaan. Jos tuulivoimalassa on vaihdelaatikko, se vaikuttaa paikan päällä tehtävään huoltoon merkittävästi.

– Joissain tapauksissa voidaan tarvita suuria nostureita.

Valvonta säästää euroja ja harmeja

Uusiutuvan energiantuotannon etävalvonta ja datan kerääminen laitteistojen toiminnasta kannattaa. Valvonta ja ennakoiva huolto on kokonaistaloudellisempi tapa pitää voimalat toiminnassa kuin vaurioiden korjaaminen niiden ilmettyä.

– Seuraamme ohjausjärjestelmistä ja kunnonvalvontapuolelta tulevaa dataa, esimerkiksi poikkeavaa käytöstä, partikkeli- ja värähtelytasojen muutoksia sekä lämpötilan kehitystä, Pitkänen kertoo.

Toimivaan etävalvontaan tarvitaan sekä henkilöstön tietotaitoa että omien järjestelmien kehittämistä.

– Valvottavia kohteita on monenlaisia, ja kehitämme toimintatapojamme koko ajan.

Valvomopäällikön puhelin pirisee harvoin yöaikaan yllättävien huoltotarpeiden takia.

– Jos esimerkiksi tuulivoimalaan tulee vikatilanne, valvomo tunnistaa ja analysoi ongelman ja ottaa tarvittaessa tuekseen asiantuntijatiimin, Pitkänen selventää.

– Vika voi olla ratkaistavissa etänä, mutta saattaa vaatia toimia myös paikan päällä.

Koska Wind Controllerin valvomia kohteita on Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa ja Tshekissä, vikatilanteissa paikalle hälytetään paikallinen huoltotiimi.

– Vian paikallistaminen etänä yhdessä paikan päällä olevan huoltotiimin kanssa on mielenkiintoista ongelmanratkaisua.

Lisäopinnoista konkreettista hyötyä

Oulun ammattikorkeakoulusta automaatioinsinööriksi valmistunut Pitkänen opiskelee toista ammattikorkeakoulututkintoaan muuntokoulutuksena työnsä ohessa. Hän valmistuu piakkoin sähköinsinööriksi.

– Uusista opinnoista on ollut konkreettista hyötyä sähköasemiin liittyvissä työtehtävissä. Työnantaja tarjosi mahdollisuutta opiskeluun ja päätin tarttua siihen, koska käytönjohtoasiat kiinnostavat.

Kun sähkölaitteistossa on tietty määrä jännitettä, laki vaatii pätevän käytön johtajan, joka valvoo muun muassa laitteiston kuntoa ja turvallisuutta.

Tuulivoima-alalla lienee töitä jatkossakin insinööreille, sillä tuulivoimalla tuotetun energian osuuden odotetaan kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin tuulivoima kattaa jo seitsemän prosenttia maan sähköntarpeesta ja tuulinen alkuvuosi paukutteli tuulivoiman tuotantoennätyksiä uusiksi.

Pyöräily innosti valvomopäällikköä

Pitkänen sopii hyvin oululaisen insinöörin muottiin, sillä hän on tavannut viimeisen vuoden aikana uhmata Perämereltä puhaltelevia tuulia pyöräilemällä töihin säällä kuin säällä.

– Innostuin pyöräilystä viime kesänä firman kesähaasteen myötä. Työpaikalle tulee 15 kilometriä suuntaansa. Sitä edelsi hiihtohaaste ja hankin ensimmäiset kunnon sukset aikuisiällä.

Pitkänen jäi koronakriisin takia etätöihin hiihtolomalta ja työmatkapyöräilyn on korvannut arjen pyörittäminen. Kahden pienen lapsen kanssa etätyö on sujunut päiväunineen kaikkineen mukavasti.

– Valvomomme on työskennellyt Oulussa niin kuin ennenkin, mutta työpisteitä on tosin eriytetty, Pitkänen kertoo.

Liikunnan ja moottorikelkkailun lisäksi Pitkänen harrastaa vapaa-ajallaan erilaisten koneiden korjailua ja rakentelemista.

– Nyt on yksi autoprojekti aluillaan. Hankin 1990-luvun S-sarjan Mersun ja ajattelin alkaa laitella sitä kuntoon.