Sanotaan, että yhden epäonni on toisen onni. Harjavallan kaupungin kohdalla se pitää paikkansa. Outokummun kuparisulaton siirtäminen länteen teki Harjavallasta kotipaikan suurteollisuudelle. Kuparisulattoa seurasi Kemiran rikkihappotehdas, ja 1960-luvun loppuun mennessä Outokummun kehittämä liekkisulatusmenetelmä laajeni kuparista nikkeliin

– Harjavallan tulevan suunnan määrittelivät viranomaiset, kun he päättivät pelastaa kuparisulaton ja tärkeän osan metalliteollisuutta sodalta kesällä 1944, kaupungissa ilmestyvän paikallislehden toimittajana lähes neljä vuosikymmentä toiminut Pirjo Haimila kertoo.

Harjavallan valtteina tuolloin olivat muun muassa muutama vuosi aikaisemmin Kokemäenjoelle valmistunut voimalaitos, satamien läheisyys ja rautatie, jota pitkin ovat vuosikymmenien aikana kulkeneet niin rikasteet, jalostetut metallit kuin rikkihappo.

Muutamassa vuodessa tehdasalueesta kasvoi lähes 500 ihmisen työpaikka.

– Harjavaltaa on vaikea kuvitella ilman suurteollisuutta. Se on merkittävä osa kaupungin identiteettiä. Teollisuutta arvostetaan, automaation myötä työpaikkoja on kadonnut ja uusia syntynyt, mutta ”kummulla” on käyty töissä ties monessako sukupolvessa, Haimila kuvaa.

Kaupungin ja teollisuuden yhteiset edut

Haimila tuli kaupunkiin ensimmäisen kerran kesällä 1977. Toiselta tehdaspaikkakunnalta Myllykoskelta kotoisin oleva opiskelija ihmetteli harmaita, rikinhajuisia pilviä keskustan yllä. Sittemmin hänelle selvisi, että ne kuuluvat kaupunkikuvaan; tehtaalta eläkkeelle jääneet jopa kaipasivat ”raikasta krääsän tuoksua”.

Hän palasi Harjavaltaan valmistumisen jälkeen paikallislehteen toimittajaksi. Kaupunki, sen päätöksenteko ja suhde alueen yrityksiin tulivat työn kautta tutuiksi.

– Kaupunki ja suurteollisuus ovat aika lailla naimisissa keskenään. Toinen tarvitsee toistaan, yhteiset edut kannattaa pitää mielessä ja ottaa huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, hän sanoo.

Yrityskauppojen ja fuusioiden myötä työnantajien nimet ovat vaihtuneet, Outokummusta on tullut Boliden ja Norilsk Nickel. Välillä metallien hintojen lasku on koetellut yrityksiä, mutta tuotannon laajennukset ja investoinnit osoittavat, että usko tulevaisuuteen ei ole kadonnut.

Ympäristöä ei voi sivuuttaa

1970-luvulla ympäristökysymykset alkoivat nousta esiin teollisuuspaikkakunnilla. Niin myös Harjavallassa: ensin kaupungissa puhuttiin ilmansaasteista ja ”käppyrämännyistä”. Välillä tehtailta on poikkeustilanteessa lirahtanut Kokemäenjokeen sen eliöstölle haitallisia aineita.

Haimilan mukaan myös suhde ympäristöön on ajan saatossa muuttunut sekä teollisuuden että ihmisten mielissä. Ympäristöviranomaisten asettamista tiukoista päästörajoista ja valvonnasta on tultu tilanteeseen, jossa teollisuus on itse ymmärtänyt, että päästöjä ei voi levittää ympäristöön vanhaan malliin.

– Jo Outokumpu aikanaan ja sittemmin Boliden ovat pitkään infoissaan korostaneet, että vähempipäästöinen teollisuus ja sen myötä ympäristöystävällisemmät tuotteet ovat kilpailuetu. Syy ovat asiakkaat, jotka ovat tulleet vuosi vuodelta ympäristötietoisemmiksi, Haimila sanoo.

Työ Harjavallassa, koti Nakkilassa

Boliden Harjavallassa prosessinkehitysinsinöörinä työskentelevä Janne Hautamäki on tyypillinen Suurteollisuuspuiston työntekijä: työ on Harjavallassa, koti naapurikunnassa Nakkilassa. Satakunnan ammattikorkeakoulusta kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi valmistunut Hautamäki hioo sulaton ja rikastamon prosesseja paremmiksi osana viiden hengen tiimiä.

Nakkilalaisen omakotitalon pihalla jutustelee työhönsä ja työantajaansa tyytyväinen mies. Ei mene kauan, kun saman työnantajan palveluksessa täyttyy jo toinen vuosikymmen.

– Boliden on vakaa työnantaja, yrityksellä menee hyvin. Meillä on oma terveysasema, on henkilöstörahasto, yritys investoi koko ajan, Hautamäki kertoo.

– Uutta väkeä on otettu aika taajaan, työntekijöiden keski-ikää on saatu alemmaksi.

Hautamäen tarinoinnista on yhtymäkohtia sodan jälkeiseen aikaan. Silloin uudet työntekijät muun muassa kaipasivat kattoa päänsä päälle. Outokumpu rakensi tehtaan välittömään läheisyyteen henkilökunnalle asuntoja, joista oli helppo käydä töissä.

Sopuisaa rinnakkaiseloa

Vanhempiensa mukana Etelä-Pohjanmaalta Satakuntaan aikanaan muuttaneen Hautamäen työpaikaksi valikoitui jo kesätyöaikana Boliden osin sattuman kautta. Kesätyöpaikkavaihtoehtoja oli muitakin, muun muassa Rosenlewin puimuritehdas Porissa.

Hautamäen mukaan alueella tunnustetaan teollisuuden ja sen tuomien työpaikkojen merkitys seudun hyvinvoinnille. Harjavalta tarvitsee teollisuutta ja teollisuus Harjavaltaa.

Vuosikymmenten saatossa teollisuuden rakenne on muuttunut. Kahden yrityksen hallitsemasta tehdasalueesta on tullut mosaiikkimainen yritysrypäs, joka on nimetty komeasti Suurteollisuuspuistoksi. Siellä isot ja pienet yritykset, kumppanuusyritykset ja alihankkijat toimivat yhdessä sulassa sovussa.

– Jos seisokkien aikana lisääntyvät alihankintayritykset lasketaan mukaan, suurteollisuuspuistossa toimii vuosittain varmaan kymmeniä eri yrityksiä, Hautamäki arvioi.

Väkiluku laskee

Teollisuuden menestys ei kaupungin harmiksi näy sen asukasluvussa. Harjavallan asukasluku käväisi 1990-luvun taitteessa yli yhdeksäntuhannen, mutta on kolmessa vuosikymmenessä laskenut tasaiseen tahtiin. 7 000:n asukkaan raja on jo mennyt rikki eikä pohjaa näy.

Seutukunnallisen kehitysyhtiön Prizztech Oy:n yritysasiamies Pekka Virtanen harmittelee väkiluvun kovaa laskua. Kaupungin tehtäväksi on jäänyt työn ja toimeentulon tarjoaminen lähiympäristölleen: kaupungin työpaikkaomavaraisuus hipoo 150 prosenttia, Harjavallassa käy päivittäin töissä yli 2 000 ulkopaikkakuntalaista.

Virtanen toimi kaupungin elinkeinoasiamiehenä vuosina 1991–2002, joten kaupungin ja suuryritysten yhteiselo on hänelle jo kaukaa tuttua.

– Yhteistyö on aina ollut sujuvaa ja hyvää, lähes päivittäistä.

Vaihtuuko vesi auringoksi?

1950-luvun kahden tehtaan – Outokummun ja Kemiran – muodostaman kompleksin muuntautuminen parinkymmenen kumppanuusyrityksen suurteollisuuspuistoksi on osoitus kiistattomista synergiaeduista ja yhteisestä tahdosta. Yritysten nimet ovat siis vaihtuneet moneen kertaan, mutta vanha, laajentunut tehdasalue on teollisuuden murroksesta huolimatta edelleen yli tuhannen ihmisen työpaikka.

Ja uutta on tulossa. Valtatie 2:n varteen Torttilaan on kovaa vauhtia nousemassa BASF:n akkumateriaaleja valmistava tehdas. Tuotannon on määrä käynnistyä vuonna 2022.

Kaupunkiin on suunnitteilla myös neljän erillisen yksikön aurinkovoimala, josta osa tulisi Outokummun entiselle hienokuona-alueelle. Yli 18 megawatin vihreän sähkön hankkeessa on tietenkin mukana muun muassa Boliden.

Harjavaltainen teollisuus tarvitsee tulevaisuudessakin energiaa, kuten sotien jälkeen.