BITTIKATTAUS

Useilla opiskelijoilla etäily sujuu

Insinööriliitto selvitti koronatilanteen vaikutuksia opintoihin ja kesätöihin toukokuussa toteutetulla kyselyllä, johon vastasi 1 107 opiskelijaa.

Kyselyn tulokset osoittivat, että yli puolella insinööri­opiskelijoista etäopiskelu koronakevään aikana sujui erittäin tai melko hyvin, mutta noin joka neljännellä opinnoissa oli haasteita. Moni kertoi vaikeuksien syyksi opiskelumotivaation ylläpitämisen etänä.

Yli puolet vastaajista kertoi myös koronan aiheut­taman poikkeustilanteen aiheuttaneen lisäkuormitusta ja stressiä. Stressin ja lisäkuormituksen vastaajat kertoivat usein liittyvän tilanteen aiheuttamaan henkiseen­ kuormitukseen, omien opiskeluiden etenemiseen tai ­kesätöiden saamiseen. Kuormitusta tai stressiä kokeneista moni apua tarvinnut ei ole sitä saanut.

Valtaosa oli opiskellut aiempien suunnitelmiensa ­mukaisesti kevään aikana, mutta noin joka neljännellä opinnot olivat edenneet kevään aikana suunniteltua ­vähemmän. Valmistumisvaiheessa olevista opiskelijoista hieman yli kolmannes arvioi valmistumisensa viivästyvän.

Jo sovittuja kesätöitä oli yleisesti peruuntunut. Moni myös odotti vielä kyselyhetkellä tietoa mahdollisesta kesä­työstä. Alle puolet opiskelijoista arvioi kysely­hetkellä, että heillä on tulevana kesänä töitä. Kesätyössä ­olevien insinööriopiskelijoiden osuus on laskemassa tänä vuonna ennätysalhaiseksi.

16%

Insinööriliiton jäsenistä 16 prosenttia työs­kentelee insinööri- tai suunnittelutoimistoissa.

Jäsenkunnasta 15 prosenttia työskentelee tietotekniikan palvelualan yrityksessä.

Liitto on mukana edistämässä puhekulttuuria

Insinööriliitto lähtee yhteistyökumppaniksi tulevan syksyn Talk the Talk -tapahtumaan ja nostaa insinöörejä lavalle. Kumppanuuden myötä vähintään yksi syksyn koulutukseen ja marraskuussa isolle tapahtumalavalle julkisesti esiintymään pääsevä kilpailija on liiton jäsen.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksan ­mukaan liitto haluaa omalta osaltaan olla edistämässä hyvää puhetaitoa. Hän korostaa asian olevan tärkeä, sillä nykyisessä työelämässä hyvien vuorovaikutustaitojen arvo ja merkitys korostuvat.

– Yhteistyön yksi tarkoitus on nimenomaan ­rikkoa ­insinööreihin ja tekniikan ammattilaisiin liittyviä ­usko­muksia, Oksa kertoo.

Talk the Talkin ohjelmajohtaja Petteri Tuominen uskoo, että yhteistyö Insinööriliiton kanssa nostaa esiintymis­lavalle uusia kykyjä, joilla on yhteiskuntaan ja tekniikkaan liittyvää, painavaa sanottavaa.

– On jännittävää nähdä, millaisia puhevirtuooseja ­jäsenistössä piilee, hän sanoo.

Loppuhuipennuksessa esitettävät valmiit puheet ovat kuuden minuutin mittaisia. Puhujat valitsevat ­puheidensa sisällön itse, ja niitä kehitellään valmen­nuksen kuluessa.

Koodaus tullee osaksi normaalia työnkuvaa

Vajaa viidennes suomalasista uskoo koodaamisen ­olevan­ osa työtä tulevaisuudessa. Ohjelmistoyhtiö Out­systemsin kyselytutkimuksessa ruotsalaiset ja hollantilaiset koodaamisen yleistymiseen vielä vahvemmin.

Koodaamisella tarkoitettiin kyselyssä niin sanottua kansalaiskoodaamista eli sitä, että työntekijät kehittävät itse liiketoimintaprosesseja ja työtään tukevia sovel­luksia. It-osasto tarjoaa tekijälle kehitystyökalut, koulutuksen ja vastaa valmiiden sovellusten teknisestä tuesta.

Kun työntekijöillä on koodaustaitoja, se vähentää ­ammattikoodarien tarvetta. Kansalaiskoodaus onnistuu erilaisilla vähäkoodisilla ohjelmointityökaluilla, joiden valmiiden visuaalisten elementtien avulla voi helposti ja nopeasti kehittää sovelluksia.

Ruotsissa ja Suomessa organisaatioiden it-osastot tilaa­vat tavallisesti työntekijöiden käyttämät ohjelmistot­ talon ulkopuolelta. Sen sijaan Hollannissa on tavallisempaa, että joko it-osasto tai työntekijät itse kehittävät sovelluksia.

Kyselyyn vastasi tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa ­ja Hollannissa helmi-maaliskuun aikana.

Liikkuvuusavustusta lyhyemmälle työmatkalle

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada työn ajalle, kun edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia.­­ ­Nykyisin avustusta voi saada, jos edestakainen työmatka­ on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä.

Liikkuvuusavustuksen saaminen helpottuu siis kokoaikatyö­tä tekevillä. Liikkuvuusavustuksen määrä on 724–1 042 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden ­kuukauden ajalle.

Kahden tunnin työmatkaedellytys koskee lain voimaantulon jälkeen ja ennen 1.11.2020 alkavia työ­suhteita. Voimaantulopäivämäärä varmistuu, kun laki on vahvistettu.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edel­lyttää,­ että työ kestää vähintään kaksi kuukautta ja että henkilö on työttömyysetuuden saaja ennen työn alkua.

Uutta tietoa ylempien toimihenkilöiden palkkatasosta

YTN-data kokoaa yhteen YTN-liittojen, kuten Insinööri­liiton, vuotuiset jäsentutkimukset. Raportista selviää ylempien toimihenkilöiden palkkataso eri toimialoilla ja tehtävissä sekä työaikaan ja -oloihin liittyviä kysy­myksiä. Uusimman datan aineisto on kerätty loppuvuonna 2019.

Asiantuntijoilla mediaanipalkka oli 4 130 ja keskijohdossa 5 100 euroa kuukaudessa. Tulospalkkauksen piirissä oli reilut puolet vastaajista, ja heistä 76 prosenttia oli saanut tulospalkkion.

Kokemus työsuhteen vakaudesta sekä työpaikan että omalla tasolla oli heikentynyt hieman edellisvuoteen verrattuna. Alojen välillä oli kuitenkin eroja.

Vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä työhönsä ja sen eri osa-alueisiin. Osa-alueista palkkaus ja sen kannustavuus sai heikoimmat arvosanat. Palkkarakenteesta toivotaan kannustavampaa, oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää.

Insinööriliiton työmarkkinatutkija Varpu Multisillan­­ mielestä helpoin tapa on lisätä työpaikoilla avoimuutta ja selvittää, kuinka palkka määräytyy.

– Kun palkkatietämys paranee ja tiedetään, mistä ja millä perusteilla oma palkka maksetaan, silloin myös tyytyväisyys usein lisääntyy.

Lue lisää: www.ytn.fi/tutkittua-tietoa

Sosiaalinen media lisää sitoutumista työhön

Työhön liittyvistä ja muista asioista viestiminen sosiaa­lisessa mediassa tukee työntekijöiden imua työhönsä.

Työasioista viestintä vaikuttaa suoraan työn imuun, ja epävirallinen viestintä tukee sitä epäsuorasti, ilmenee Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksasen johtamasta tutkimuksesta. Sosiaalinen media on tärkeä tietotyön tekijöille etenkin poikkeusaikana.

– Tunneyhteys työyhteisöön ja tieto, että sosiaalista tukea on saatavilla, ovat merkittäviä asioita pandemian aikana, kun työntekijöiltä vaaditaan fyysistä etäisyyttä. Työn imua voidaan pitää ratkaisevalla tavalla yllä sosiaalisen median avulla, kertoo tutkija Reetta Oksa.

Epävirallinen viestintä työntekijöiden välillä vahvistaa yhteyksiä kollegoihin, yhteenkuuluvuutta, samastumista organisaatioon ja sosiaalista tukea. Ne tukevat puolestaan työn imua. Hyötyjen saavuttamiseksi viestinnän tulee olla kaksisuuntaista eikä vain työnantajan tiedon jakoa.

Tutkimus perustuu kahteen kyselyaineistoon, joihin kuului yhteensä 2 380 vastaajaa. Toisen aineiston vastaajat toimivat rahoituksen, telekommunikaation, henkilöstöpalvelujen, kustannustoiminnan ja vähittäiskaupan alalla. Toiseen kyselyyn vastasi muita suomalaisia työntekijöitä.

Tommin PALSTA

Tommi Grönholm johtaja

Kesän kuulumisia

Vuosi sitten kirjoitin juhlavuodesta ja sen vauhdikkaasta startista. Juhlat on nyt juhlittu, mutta arjessa­ kehitämme toimintaa niin, että jäsenen päivä olisi­ aina hieman edellistä parempi. Kiitos vielä kaikille aktiivisesta juhlahumusta.

Kevään aikana on saatu käyntiin uusia mukavia kokonaisuuksia, joista on toivottavasti paljon iloa. Kesäkuussa lanseerataan uusi yhteistyö joukko- ostamiseen liittyen.

Ensimmäinen kilpailutus tehtäneen elokuun lopulla, ja se koskee sähkösopimuksia. Nyt on helppo saada säästöä aikaan, vaikka oma sähkönkulutus olisi pienikin. Kannattaa muutamakin kymppi ottaa talteen, kun itse ei tarvitse vertailla sopimusten sisältöä.

Seuraavaksi kilpailutettavaksi kokonaisuudeksi kaavaillaan mobiililiittymiä. Uusia kilpailutuksia ideoidaan jatkuvasti, ja mielellään kuulemme vinkkejä jäseniltä kiinnostavien tuotteiden ja palveluiden osalta.

Uutta on myös koulutuksissa. Webinaarivalikoima on laajentunut alkuvuoden aikana ammatillisen kehittymisen puolelle. Syksyn koulutukset ovat auki koulutuskalenterissa. Aiemmat koulutukset voi kuunnella verkkosivujen webinaariarkistosta. Siellä on tarjolla muun muassa Tom Laineen LinkedIn-kursseja.

Uutta jäsenten verkottumisen mallia käynnistetään ammatillisten ja aatteellisten verkostojen tiimoilta. Kesän tai alkusyksyn aikana on käynnistymässä muutama verkosto, jotka liittyvät esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja pariin erityiseen ammattialaan. Joukkueurheilu- ja asiantuntijaverkosto ovat jo vähän pidemmällä.

Uusia verkostoja perustetaan, kun uudesta teemasta kiinnostuneita jäseniä löytyy. Omasta kiinnostuksenkohteesta kannattaa laittaa viesti kenttä- ja kehityspäällikkö Kalle Kiilille.

Muistutan vielä virtuaalisesta kesäkaravaanista. Karavaaniin kuuluu viisi teemoitettua nettitapahtumaa, joista lehden ilmestymisaikaan on pari jäljellä. Tarkemmat tiedot ja tilaisuuksien ilmoittautuminen ovat liiton tapahtumakalenterissa.

Mökki kutsuu kesällä

Koronaviruspandemian torjumiseksi tehdyt matkustusrajoitukset vaikuttavat kesällä vuosiloman viettoon. Insinööriliitto kysyi toukokuisessa­ uutiskirjeessään, missä jäsenet viettävät lomansa.

Miltei kolmasosa kertoo viettävänsä sen luonnon helmassa omalla, vuokratulla tai tuttujen mökillä. Neljäsosa aikoo matkustella muuten kotimaassa. Ulkomaille on lähdössä vain harva. Kolmasosa aikoo pysyä kotona tai miettii vielä vaihtoehtojaan. Ihan kaikilla ei ole kuitenkaan tulossa lomaa. Kyselyyn vastasi 856 insinööriä.

Anna palautetta liitolle

Insinööriliitto kerää jäsenkunnaltaan palautetta liiton toiminnasta. Tavoitteena on, että koko jäsenistö tuntee mahdollisuuden, kuinka jokainen voi olla osana kehittämässä liiton toimintaa.

Palautelomakkeella voi esittää toiveita ja kehittämisideoita tai vaikka lähettää terveisiä liiton henkilökunnalle. ­Jäsenen ääntä hyödynnetään liiton toimintojen kehittämisessä.

Palautelomakkeelle pääsee joko alla olevan ruutukoodin tai verkkosivuosoitteen kautta. Kerro siis terveisesi liiton toimistolle.

Jatkossa ruutukoodi on Insinööri-lehden yhteystieto-osiossa, joka on Pulmat-sivulla.

Anna palautetta: www.ilry.fi/palaute

Palkansaajien ansiot nousivat alkuvuonna

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan ­nimellisansioiden nousua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 tammi–maaliskuussa 1,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Reaaliansiot nousivat yhden prosentin edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot nousivat yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 3 prosenttia ja kuntasektorilla 2,3 prosenttia.

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä.

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen ansion indeksi nousi vuoden 2020 tammi–maaliskuussa 1,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrat­tuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 1,6 prosenttia, valtiolla 2,3 prosenttia ja kuntasektorilla 1,5 prosenttia.

Koronaviruksen aiheuttamien lomautukset tai irti­sanomiset eivät suoraan vaikuta ansiotasoindeksiin, sillä tilasto kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä.