Kun yritys rekrytoi uusia työntekijöitä, kilpailun voittaa todennäköisimmin 30- kuin 62-vuotias työntekijä.
– Jotta työurat pidentyvät, yrityksiä on hyvä kannustaa pitämään ikääntyviä työssä. Yrityksissä, joissa on toteutettu ikäohjelmia, eläkkeelle jäämisen keski-ikä on noussut, sanoo SAK:n Kaija Kallinen tuoreessa Ilmarisen asiakaslehden artikkelissa, joka käsittelee ikääntyvien osallistumista työelämään.
Kallisen mukaan ikääntyvien kannalta hyviä työpaikkoja on Suomessa paljon. Toisaalta on työpaikkoja, joissa ei huolehdita ikääntyvien pärjäämisestä. SAK:n 800 luottamusmiehen kyselyssä viime vuonna kävi ilmi, että vain vajaalla 20 prosenttia yrityksistä oli tehnyt konkreettisia toimia osatyökykyisten pärjäämisen eteen.
Monilla isoilla yrityksillä on erilaisia hankkeita, mutta ne pyrkivät ajan mittaan hiipumaan. Ikääntyvien jaksamisesta huolehtiminen pitää olla jatkuvaa toimintaa, Kallinen muistuttaa.
Työelämä toimii pitkälti on–off -systeemillä
Heli Rissanen Berner Osakeyhtiöstä pitää tärkeänä, että yrityksissä huolehditaan jaksamisesta koko työsuhteen elinkaaren ajan eikä vain työuran loppupäässä. Silloin ihminen jaksaa myös ikääntyessään. Hänestä on myös parempi, että entistä useampi työskentelee loppuvuosina vaikkapa lyhennetyllä työajalla kuin jäisi kokonaan työelämän ulkopuolella.
Bernerin senioriohjelmassa esimiehet ohjeistetaan tekemään 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien berneriläisten kanssa kehityskeskustelujen ohessa ikääntyvän työurasuunnitelman. Siinä mietitään muun muassa, onko tarpeita tehdä työhön, työolosuhteisiin tai työaikajärjestelyihin muutoksia.
Työajan joustoa ovat Bernerillä myös seniorivapaat, joiden ehtona on työntekijän osallistuminen työterveyshuollon ja työnantajan yhteiseen fyysisen toimintakyvyn ohjelmaan. Seniorivapaita saavat 58–60-vuotiaat viisi ja yli 60-vuotiaat kahdeksan päivää. Vapaita ei voi yhdistää lomiin. Senioriohjelmista hyötyvät yhtä lailla työnantaja kuin työntekijä. Viime vuonna Bernerin keskimääräinen vanhuuseläkeikä oli 63,9 vuotta, Rissanen kertoo.
Ei ole järkeä ajaa täysillä koko ajan
Työterveyslaitoksen toiminta-aluejohtaja Guy Ahosen mukaan ikäsyrjintä näkyy siinä, että yli 50-vuotiaan pätevänkin ihmisen on työttömäksi jäätyään lähes mahdotonta päästä takaisin työelämään. Näin siitä huolimatta, että työnantajat arvostavat ikääntyviä työntekijöitä. Suomi onkin yli 55-vuotiaiden työhön osallistumisessa Euroopan huipulla.
Ahosen mukaan ikääntyvien työoloissa on parannettavaa, koska tutkimusten mukaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen hyvinvointi paranee kohisten.
– Työolot pitäisi olla niin hyvät, että työssä voisi kuvitella jatkavansa kohtuullisen pitkään. Ei ole järkeä, että työssä ajetaan satasella ja sitten jäädään eläkkeelle, Ahonen sanoo.
Ikääntyvä pärjää työssä
Ikääntynytkin ihminen pärjää hyvin työelämässä, sanoo tutkija Merja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta. Ikääntyessä ihmisen ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvät (kognitiiviset) muutokset merkitsevät vain harvoin pelkkää taantumista, vaan ihmisessä tapahtuu sekä kasvua että taantumista koko elämän ajan.
– Esimerkiksi hidastumista alkaa tapahtua jo 30–40 ikävuoden välillä. Samalla kuitenkin kokemusvarasto, tietomäärä, suhteellisen taju yms. kehittyvät koko ajan. Nuoremmalla ihmisellä korostuu nopeus ja joustavuus, mutta tietoa ja kokemusta on vähemmän.
– Vanhemmalla ihmisillä tiedollinen kyky on verkkaisempaa ja ehkä jossain suhteessa jähmeämpää, mutta kokemuksensa perusteella päätelmiä ja ratkaisujen teko on vahvempi. Tutkimus osoittaa, että kiteytynyt älykkyys kasvaa myöhäiseen ikään asti ja se kompensoi pitkälti nopeuden puutetta, Saarenheimo sanoo.
