Insinööri-lehti

Vaasalaisyritys innovoi isojen apajien reitittäjän


Vaasalaisen TK Engineering Oy:n innovoimat CAN-kytkimet mahdollistivat osaltaan olympiarenkaiden valaistuksen hiljan päättyneissä Vancouverin kisoissa. Vanhan teknologian pohjalle ideoidut kytkimet voivat raivata tiensä isoille markkinoille.

Korkean tornitalon neljännessä kerroksessa, pitkän pöydän päällä lepää kaksi kantikasta esinettä. Toinen siro, toinen taas isompi mötikkä. Ollaan vaasalaisen TK Engineeringin hermokeskuksessa.

Magnus Wikmanin käyntikortissa oleva titteli viittaa myynnistä vastaavaan insinööriin. Yrityksessä tekee Wikmanin lisäksi työtään seitsemän muuta insinööriä, neljä heistä tuotekehityksessä, loput myynnissä ja hallinnossa.

TK Engineeringissä useamman vuoden tehty suunnittelutyö kantoi hedelmää Vancouverin hiljattain päättyneissä olympialaisissa. Yritys perustaa tekemisensä CAN-väyläteknologiaan. Se kehitettiin aikoinaan muun muassa autojen mittariston diagnostiikan lisäämiseen ja johtonippujen vähentämiseen.

Teknologia on levinnyt myös muuhun teollisuuteen niin vinhaa vauhtia, että fyysisen kasvun mittarajat alkavat tulla vastaan. Ongelma on yritykselle tuttu, sillä se tuo maahan muunlaisia CAN-väyläteknologiaan perustuvia tuotteita. Lyhenne tulee sanoista controller area network.

Tähän rakoon iski TK Engineering. Talviolympialaisissa käytetty tuoreempi versio yrityksen viitisen vuotta sitten markkinoille tuomasta CAN-kytkimestä jakoi olympiarenkaiden valaistukseen rakennetun CAN-verkon pienempiin osiin. Ilman viittätoista kytkintä kahden rengaskokonaisuuden valaistus olisi ehkä ollut mahdotonta.
– Tähän asti en ole muiden valmistamina törmännyt vastaaviin, Wikman kertoo.
 

Suurin verkko maailmassa

Vancouverin kisoihin tehty CAN-verkko on kooltaan tähänastisista suurin maailmassa. Renkaita rakennettiin kahteen eri paikkaan. Vancouverin lentokentän liepeille pystytettiin ensimmäinen rengassarja. Se valmistui viime maaliskuussa. Toinen vastaava pykättiin kaupungin hiilisatamaan pitkän proomun päälle. 14 metriä korkeat ja 30 metriä leveät renkaat saivat hohteensa yhteensä yli 50 000 led-valosta.

Kevytrakenteisen kytkimen vieressä olevan järkälemäisemmän version ensimmäiset prototyypit valmistuivat 2006. Ne, kuten myös valmis sarja, teetettiin alihankkijoilla asiakkaana toimineelle Sandvik Mining and Constructionille.

Krouvi alkuperäisversio päätyi kallioporissa käytettäväksi. Sitä on valmistettu reilut satakunta kappaletta. Kotelointi on puolentoista millin paksuisesta teräksestä.
– Australian suolakaivoksissa sataa laimeaa suolahappoa, kiveä tulee katosta ja vähän kaikenlaista, Wikman kertoo metallikuorisen koteloinnin tarkoituksesta.
 

Solmukohtia verkkoon

Uudempaa versiota on myyty myös muille asiakkaille räätälöitynä. Kiinnostusta riittää edelleen. Tältä Wikman odottaa paljon. Kyselyjä on tullut muun muassa Rolls-Roycelta. Amerikkalaisen hissivalmistaja Otis Elevator Companyn kanssa on käyty vuoden päivät liikeneuvotteluja. Vielä niiden lopputuloksesta ei voi olla varma.

Toiminto kummassakin on sama. Kytkin toimii CAN-verkon solmuttajana tai reitittäjänä.
– Kytkin nopeuttaa väylän toimivuutta. Itse signaalille se ei tee mitään. Se vain katsoo, mikä signaali se on ja reitittää sen reititystaulukon mukaan. Se toimii viestitasolla, Wikman kertoo toimintaperiaatteesta.

Kytkimien suunnittelu ja softa tulee TK Engineeringistä. Kotelot ja liittimet tilataan yritykseen. Ne toimitetaan alihankkijoille, jotka huolehtivat kasauksesta.
 

Arki on karua

Tähän asti TK Engineeringin arki on ollut onnistuneista kaupoista ja isojen asiakkaiden kiinnostuksesta huolimatta karumpi. Kytkimien kappalehinta liikkuu 500–600 euron välillä. Vasta isommat ja tasaisemmat valmistussarjat tuovat rahaa. Vielä tähän ei ole päästy.

– Kytkimiä on toimitettu kolmisensataa, Wikman kertoo syntyneistä kaupoista.
Kun yrityksen liikevaihto on 700 000 euron paikkeilla, niin iso osa summasta tulee edelleen omasta maahantuonnista.

Innovaatio ei olisi innovaatio, ellei siihen uskottaisi – ja kovasti.
– Tavoite on se, että pääsisimme tekemään niin monta kuin vain pystymme valmistamaan. Periaatteessa raja ei tule vastaan.

Teksti: Jari Hakala
Kuvat: Johannes Tervo