– Opiskeluaikana en uskonut löytäväni näin mielenkiintoista työtä, sanoo 
insinööri Susann Härkönen. Hän testaa polymeerejä Kemiran Espoon tutkimuskeskuksessa. Työ vesilaboratoriossa palkitsee joka päivä.
Susann Härkönen on opiskellut kemian- ja ympäristötekniikkaa EVTEK-ammattikorkeakoulussa (nykyinen Metropolia). Valmistumisen jälkeen hän oli töissä vesilaboratoriossa. Nyt hän testaa vesiliukoisia polymeerejä Kemiran Municipal & Industrial -yksikössä Espoossa.
– Käytännön osaaminen on tässä hommassa todella eduksi, Härkönen sanoo.
Hän on mukana kehittämässä uudentyyppisiä biopohjaisia, biohajoavia ja kierrätykseen perustuvia tuotteita ja konsepteja. Polymeerit ovat oleellinen osa vesiteknologiaa, mutta niitä haitattomampia raaka-aineita jäteveden ja lietteen käsittelyyn etsitään kuumeisesti.
Kemiran visio on olla johtava vesikemian yhtiö maailmassa. Nyt yritys keskittyy niihin asiakkaisiinsa, jotka käyttävät tuotannossaan paljon vettä. Näitä ovat muun muassa paperiteollisuus, kunnallinen ja teollinen vedenpuhdistus, öljy- ja kaivosteollisuus sekä elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuus.
Kierrätys on päivän megatrendi. Miten lasketaan yrityksen vesijalanjälki, mitä lasketaan vesistöihin, minne kulkeutuvat lääkeaineet ja hormonit, missä puhdistetaan öljynpuhdistuslautan vesi. Suurissa nopeasti kasvavissa kaupungeissa jätevesissä syntyvät lietteet muodostavat yhä suuremman ongelman.
Vesikemialla maailman johtoon
Tarve kehittää uusia tuotteita ja palveluja vaatii paljon osaamista. Tätä tarkoitusta varten Kemira perusti alkuvuodesta SWEET-tutkimuskeskuksen (Center of Water Efficiency Excellence) yhdessä VTT:n kanssa. Se kasvattaa Suomeen ainutlaatuista uutta vesiosaamista.
– Syvenevä vesipula, tiukentuva ympäristölainsäädäntö ja asiakkaiden tarpeet vaativat uusien vesisovellusten kehittämistä, sanoo johtaja Timo Härmä.
Kemira haluaa olla veturina houkuttelemassa muita yrityksiä mukaan. Hankkeen vetovastuu on Suomessa, mutta verkosto on globaali. Härmän mukaan kiinnostusta on jopa maailmanlaajuisesti yhä runsaammin. Tuore yhteistyösopimus Outotecin kanssa panee vauhtia kaivosalan ja öljyhiekan teollisuusvesien käsittelyyn.
Tutkimuskeskuksiin Shanghaissa, Atlantassa ja syksyllä Sao Paulossa avattavaan kootaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Tavoitteena on kehittää teknologioita, joiden avulla tehostetaan veden käyttöä ja kierrätystä sekä luodaan energiatehokkaampia ratkaisuja paljon vettä käyttävälle teollisuudelle.
Kasvipohjaiset raaka-aineet kuten puut ja levät ovat tutkimuksen kohteena. Toisaalta jätevirtojen käyttö ja kierrätyskuviot ovat haastavia. Toisen jäte on toisen raaka-aine.
– Miten makeaa vettä valmistetaan merivedestä, miten jätevedenkäsittelyssä syntyvä biomassa hyödynnetään energian- ja biopolttoaineiden tuotannossa, entä tuotteiden biohajoavuus, isoja kysymyksiä.
SWEET-tutkimuskeskuksessa tehtävän tutkimuksen kustannukset ovat noin 120 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Tavoitteena on myös synnyttää jatkoinvestointeja pilotti- ja demohankkeisiin. Keskus työllistää vuosittain noin 200 henkilöä.
Teksti: Ilona Mäenpää
Kuvat: Tuulikki Holopainen
