Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö alkoi puun juurelta Angolasta ja on vajaassa kolmessa vuosikymmenessä kasvanut kaikki mantereet kattavaksi yhteistyöverkostoksi. Yhteistyön käytännön toteuttajaksi perustettiin syksyllä 1986 Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, joka juhlisti 25-vuotista toimintaansa Helsingissä marraskuun alussa.
Pitkä harppaus afrikkalaiselta savannilta indonesialaiseen metallitehtaaseen ja perulaiseen kaivokseen on koottu yksien kansien väliin Oona Ilmolahden kirjoittamassa historiateoksessa ”Työtätekevältä toiselle – Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus 1986-2011”.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi tervehdyksessään muun muassa:
”Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen toimintaympäristö on muuttunut valtavasti sen 25-vuotisen taipaleen aikana. Neljännesvuosisata sitten globalisaatio tuskin kuului edes Suomessa yleisen yhteiskunnallisen keskustelun sanastoon. Kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä globalisaatiota ilmiönä kuitenkin analysoitiin jo tuolloin. Erityisesti kehitysmaiden ammattiliitot olivat saaneet esimakua globalisaation vaikutuksista kansalliseen työelämään.
Myös SASKin perustaneet ammattijärjestöt aavistivat, että edessä oli maailmanlaajuinen työmarkkinoiden muutos, joka tulisi vaatimaan ammattiyhdistysliikkeeltä kansainvälisen verkostonsa tiivistämistä, erityisesti sen heikoimpien lenkkien vahvistamista. Solidaarisuuden ohella suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyön ajateltiin jo tuolloin olevan kaikille kuuluvien vähimmäisoikeuksien turvaamista – yhteistä pitkän ajan edunvalvontaa.”
UIL on ollut SASKin jäsen vuodesta 2006.
Teksti: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto
Kuva: Ilkka Tahvanainen
