Insinööri Timo Pitkäkoski on kiireinen mies. Hän osallistuu kahteen eri täydennyskoulutukseen. Niiden jälkeen saattaa olla vuorossa tutkinnon päivittäminen amk-insinööritutkinnoksi.
Timo Pitkäkoski tekee pitkää päivää. Välillä ammattikorkeakoululla vierähtää puoli vuorokautta ja lisäksi tulevat kotitehtävät.
– Kyllähän työmatkoillakin helposti tehtiin 12-tuntisia päiviä, jotka jaksoi – jet lagista huolimatta. Nyt pääsee joka ilta kotiin, aikuisopiskelija naurahtaa.
Pitkäkoski sanottiin irti viime keväänä tuotannollisista ja taloudellisista syistä 13 vuoden työuran jälkeen. Hän jäi työttömäksi myyntipäällikön tehtävästä Metso Automationilta.
Pitkäkoski ei ollut ainoa työnsä menettänyt, sillä Pirkanmaa on vientiteollisuusvetoinen maakunta. Hän osallistui viime syksynä Pirkanmaan Otty-projektin kursseille, jossa muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien vertaistuki kannusti etsimään vaihtoehtoja.
Vanhalla osaamisella ei löydy työtä
Samalla kun Pitkäkoski seurasi ilmoituksia avoimista työpaikoista, silmiin osui koulutusilmoituksia. Tampereen ammattikorkeakoulussa oli alkamassa 30 opintopisteen pituiset tuotannon johtamisen ja toiminnanohjausjärjestelmien erikoistumisopinnot.
Pitkäkoski haki koulutukseen. Koulutuspaikka piti ottaa vastaan jo viime vuoden puolella, vaikka opinnot alkoivat tammikuussa. Silloin voimassa olevan lain mukaan työtön ei voinut opiskella täysipäiväisesti itse hankkimassaan koulutuspaikassa.
Sen tähden Pitkäkoski haki myös työkonetekniikan työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Vuoden vaihteessa laki muuttui ja nyt myös täysipäiväinen, omaehtoinen opiskelu on mahdollista työttömyysetuudella.
Pitkäkoskelle asia ei järjestynyt niin helposti. TE-toimiston mukaan hän ei saa opiskella omaehtoisesti, joten hän venyttää tuotannonjohtamiskoulutusta, jotta opintoja ei voi tulkita täysipäiväisiksi.
– Samassa koulutuksessa on muita, joille TE-toimisto on hyväksynyt kurssin omaehtoiseksi, työllistymistä tukevaksi koulutukseksi, Pitkäkoski kertoo.
Perusteluiksi hylkäävästä lausunnosta TE-toimisto kertoi, että työvoimapoliittinen koulutus on pidempi. Koska itsenäisesti hankittu koulutus alkoi pari viikkoa ennen työvoimapoliittista koulutusta, oma vääntämisensä oli siinä, ettei TE-toimisto vienyt työttömyysetuutta siltä ajalta.
Loppu hyvin, kaikki hyvin: Timo Pitkäkoski opiskelee kahdella kurssilla, jotka osittain tukevat toisiaan, mutta eivät mene päällekkäin.
Työvoimakoulutuksessa mukana laulua ja leikkiä
Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävä työkonetekniikan kurssi kestää syyskuuhun saakka. Opintoihin sisältyy muun muassa käytännönläheinen harjoitustyö. Ryhmässä tehdään suunnitelma siitä, miten voidaan toteuttaa olemassa olevan ajoneuvon muuttaminen sähkö- tai hybridikäyttöiseksi.
Pitkäkoski arvioi, että korkeasti koulutettujen suuri työttömyys on yllättänyt työvoimaviranomaiset.
– Kun heillä ei ole ollut kokemusta korkeasti koulutettujen työvoimakoulutusten järjestämisessä, niin koulutukseen mahtuu myös turhaa.
Hänen mielestään koulutuksessa on osioita, jossa olisi voitu miettiä opintosisältöjä ja opetusmenetelmiä paremmin. Aikuisopiskelija kaipaa teorian rinnalle käytännön sovellutuksia.
Opettaja voi kokea tilanteen hankalaksi, jos puolella luokasta on vähintään yhtä paljon tai peräti enemmän työkokemusta kuin opettajalla itsellään.
– Jos oppitunti sisältää pelkkää power pointin ääneenlukua, niin sitä miettii, voisiko lukea saman asian itse kotona, Pitkäkoski kärjistää.
Laman jälkeen uusilla opeilla työmarkkinoille
Pitkäkoski hakee edelleen myyntitehtäviä, sillä hänen mielestään ei kannata heittää hukkaan vanhaa osaamista ja ammattitaitoa. Koulutusten myötä vanhan rinnalle tulee kaksi uutta mahdollisuutta: voi pätevöityä tuotannonjohtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmäprojekteihin tai myyntiin.
– Eikä sitä tiedä, miten sähköautoprojekti lähtee liikkeelle. Pirkanmaalle kaavaillaan sähköajoneuvotekniikan osaamiskeskusta.
Vaikka Pitkäkoski työllistyisikin lähitulevaisuudessa, hän ei hylkää ajatusta päivittää tutkintoaan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Lisäpontta antavat mielenkiintoiset opintokokonaisuudet ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuvat: Jyrki Luukkonen
