YTN varoittaa työehtojen heikentämisestä

11.4.2018

Työaikalain uudistusta käsitellään parhaillaan käynnissä olevassa maan hallituksen kehysriihessä. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan paikallisen sopimisen rooli on neuvottelujen keskiössä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN katsoo, ettei paikallisen sopimisen avaaminen laissa työnantajan ja työntekijän välille ole järkevää, sillä lopputuloksena on työehtojen, työssäjaksamisen ja työn tuottavuuden heikkeneminen.

– Pitkällä kokemuksella paikallisen sopimisen toteuttamisesta uskallamme sanoa, ettei nykyisen työehtosopimusjärjestelmän ja henkilöstöedustajien täydellinen ohittaminen johda hyvään lopputulokseen, sanoo puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Neuvotteluasetelma työntekijän ja työnantajan välisessä sopimisessa ei ole tasa-arvoinen, vaan kyllä se on lähes poikkeuksetta työntekijä, joka joustaa ja hyväksyy työnantajan sanelemat ehdot, Hankamäki jatkaa.

– YTN:n työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt varsin laajasti yrityskohtaisen sopimisen, jossa yleensä sopijaosapuolet ovat työnantaja ja henkilöstöedustaja, sanoo neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

– Niillä aloilla, joilla YTN:llä ei ole työehtosopimuksia, käydään jatkuvia kiistoja työaikaan liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi parhaillaan joudumme metsäteollisuudessa ratkomaan näitä suuren joukon osalta oikeusistuimessa, Oksa
huomauttaa.

– Mikäli paikallisen sopimisen laajentamista pilotoidaan tässä maassa työaikalain myötä, joutuvat työntekijät poikkeuksetta joustamaan työehtojensa osalta. Heidät ajettaisiin paikallisen sopimisen nimissä lain määräysten ja samalla työaikasuojelun ulkopuolelle, Hankamäki toteaa.

– Emme tarvitse tähän maahan yhtään nykyistä enempää asiantuntijoiden harmaata työtä tai jaksamisongelmia, se ei ole kenenkään etu.

– On myös syytä muistaa, että paikallinen sopiminen vaatii molemmilta osapuolilta osaamista ja syvällistä perehtymistä työlainsäädäntöön sekä sopimuksiin, jota henkilöstöedustajillamme on, Oksa muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomi hyötyi Euroopan investointiohjelmasta

18.7.2018 Euroopan strategisten investointien rahasto Esir on tuonut Suomeen lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta vuodesta 2015 lähtien. Suomi on hyötynyt Esir-rahoituksesta viidenneksi eniten EU:ssa bkt:hen suhteutettuna. Ohjelman ja siihen kuuluvan, komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen luotsaaman Euroopan strategisten investointien rahaston Esirin arvioidaan saavan liikkeelle 335 miljardin euron investoinnit EU:ssa. Tämä on enemmän kuin rahaston käynnistämisen yhteydessä vuonna 2015 asetettu alkuperäinen 315 miljardin euron tavoite.

Akava haluaa muuttaa työsuhteen määritelmää

17.7.2018 Akava esittää Suomi-Areenassa Porissa, että työelämän haasteisiin vastataan monimuotoisen työn strategialla. Muuttuvan työn on taattava riittävä toimeentulo, turva ja työssä jaksaminen läpi koko työuran riippumatta työn tekemisen muodosta. Palkansaajan ja yrittäjän asema määritellään Akavan ehdotuksessa uudelleen. Työsuhteen määritelmä laajennetaan niihin, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa

13.7.2018 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Toukokuun työpäiväkorjattu tuotanto oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,6 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Teollisuuden liikevaihto oli helmi-huhtikuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.