YTN varoittaa työehtojen heikentämisestä

11.4.2018

Työaikalain uudistusta käsitellään parhaillaan käynnissä olevassa maan hallituksen kehysriihessä. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan paikallisen sopimisen rooli on neuvottelujen keskiössä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN katsoo, ettei paikallisen sopimisen avaaminen laissa työnantajan ja työntekijän välille ole järkevää, sillä lopputuloksena on työehtojen, työssäjaksamisen ja työn tuottavuuden heikkeneminen.

– Pitkällä kokemuksella paikallisen sopimisen toteuttamisesta uskallamme sanoa, ettei nykyisen työehtosopimusjärjestelmän ja henkilöstöedustajien täydellinen ohittaminen johda hyvään lopputulokseen, sanoo puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Neuvotteluasetelma työntekijän ja työnantajan välisessä sopimisessa ei ole tasa-arvoinen, vaan kyllä se on lähes poikkeuksetta työntekijä, joka joustaa ja hyväksyy työnantajan sanelemat ehdot, Hankamäki jatkaa.

– YTN:n työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt varsin laajasti yrityskohtaisen sopimisen, jossa yleensä sopijaosapuolet ovat työnantaja ja henkilöstöedustaja, sanoo neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

– Niillä aloilla, joilla YTN:llä ei ole työehtosopimuksia, käydään jatkuvia kiistoja työaikaan liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi parhaillaan joudumme metsäteollisuudessa ratkomaan näitä suuren joukon osalta oikeusistuimessa, Oksa
huomauttaa.

– Mikäli paikallisen sopimisen laajentamista pilotoidaan tässä maassa työaikalain myötä, joutuvat työntekijät poikkeuksetta joustamaan työehtojensa osalta. Heidät ajettaisiin paikallisen sopimisen nimissä lain määräysten ja samalla työaikasuojelun ulkopuolelle, Hankamäki toteaa.

– Emme tarvitse tähän maahan yhtään nykyistä enempää asiantuntijoiden harmaata työtä tai jaksamisongelmia, se ei ole kenenkään etu.

– On myös syytä muistaa, että paikallinen sopiminen vaatii molemmilta osapuolilta osaamista ja syvällistä perehtymistä työlainsäädäntöön sekä sopimuksiin, jota henkilöstöedustajillamme on, Oksa muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Yamk-tutkintoon johtava koulutus kasvoi

19.4.2018 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin viime vuonna 23 500 ja ylempiä amk-tutkintoja 2 800. Tutkintojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan lähes 11 prosenttia. Amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli viime vuonna noin 129 000 opiskelijaa ja ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hieman reilut 12 000 opiskelijaa.

TP: Markkinointiosaamisen puute heikentää kilpailukykyä

17.4.2018 Teollisuuden palkansaajat TP:n hallitus muistuttaa, että työntekijät ovat toistaiseksi kantaneet raskaimman taakan Suomen talouden kääntämisessä. Kilpailukykysopimus ja liittokierroksen maltillinen palkankorotuslinja ovat varmistaneet sen, että työn hinta suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on laskenut selvästi.

Alustatyö antoi osan elannosta 0,3 prosentille

17.4.2018 Noin 0,3 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista eli 14 000 henkeä sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Digitaalisten alustojen kautta henkilö voi myydä työpanostaan tai hankkia muutoin ansioita. Tietoa alustojen kautta työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

2/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 23.