YTN: Työaikalaissa hyviä avauksia, toteutumista valvottava paremmin

7.7.2017

Tänään julkistetussa luonnoksessa uudeksi työaikalaiksi on hyviä avauksia: soveltamisala laajenisi hieman ja työntekijöille avautuisi uusia mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla. Jatkovalmistelussa on huomioitava se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Samoin työtehtävissä matkustamiseen käytetty aika on noteerattava selvästi työhön sidonnaiseksi ajaksi.

Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lain toteutumisen valvontaan, sillä nykyisellään työaikalaki toteutuu ylempien toimihenkilöiden osalta huonosti.

– Nykylain toteutumista ei valvota riittävästi ja merkittävä osa monen asiantuntijan työstä jää käytännössä kokonaan kirjaamatta, sanoo puheenjohtaja Heikki Kauppi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.

– Myös joustoihin liittyvän paikallisen sopimisen on oltava aitoa, Kauppi jatkaa.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät YTN:n vuotuisen tutkimuksen mukaan viikoittain keskimäärin noin kolme tuntia enemmän töitä kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Alakohtaiset erot keskiarvoissa ovat suuret ja työehtosopimuksettomilla aloilla tehdään keskimäärin jopa 200 ylimääräistä työtuntia vuodessa henkeä kohti. Kuitenkin vain neljäsosa saa lain mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset, ja sopimuksettomilla aloilla vielä harvempi.

– Ilmaisesta työajan pidentymisestä on tullut ylemmillä toimihenkilöillä normi. Joustomahdollisuuksien lisääminen ei saa johtaa käytännössä siihen, että ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika pitenee entisestään, varapuheenjohtaja Samu Salo huomauttaa.

Jotta lain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa, työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta.

– Mikäli työnantaja ei seurantaa järjestä, on riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito katsottava lähtökohtaisesti riittäväksi, edellyttää Kauppi.

– Lainsäädäntö jää torsoksi, mikäli sen toimeenpanoon ja valvontaan ei ole mahdollisuuksia tai resursseja, Kauppi muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ennusteissa 60 000 uutta työpaikkaa

20.6.2018 Työllistymisaste nousee vuonna 2020 lähes 72 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa, ennustaa Suomen Pankki. – Suomen talousnäkymät ovat valoisat, kasvusuhdanne on jatkunut laaja-alaisesti jo kolme vuotta ja kasvu on nopeaa. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut nopeammin kuin työttömyys on pienentynyt, ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista arvioi.

Laskuri paljastaa tuloloukut

19.6.2018 Me-säätiön ja THL:n kehittämä tulolaskuri kertoo, mitä kotitalouden käytettävissä oleville tuloille tapahtuu, kun elämäntilanne muuttuu. Kotitalouksien käteen jäävään tuloon vaikuttavat muun muassa palkka, verotus ja tulonsiirrot. Monet etuudet määritellään muun muassa palkan sekä talouteen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärän perusteella.

Insinöörikoulutuksella pitää olla omanlaisensa rahoitusmalli

18.6.2018 Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKEn mielestä ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin on huomioitava insinöörikoulutuksen erityispiirteet. Samalla on luotava aito kannuste ammattikorkeakouluille järjestää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Esitys uudeksi rahoitusmalliksi valmistunee tulevan syksyn aikana.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.