YTN: Työaikalaissa hyviä avauksia, toteutumista valvottava paremmin

7.7.2017

Tänään julkistetussa luonnoksessa uudeksi työaikalaiksi on hyviä avauksia: soveltamisala laajenisi hieman ja työntekijöille avautuisi uusia mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla. Jatkovalmistelussa on huomioitava se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Samoin työtehtävissä matkustamiseen käytetty aika on noteerattava selvästi työhön sidonnaiseksi ajaksi.

Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lain toteutumisen valvontaan, sillä nykyisellään työaikalaki toteutuu ylempien toimihenkilöiden osalta huonosti.

– Nykylain toteutumista ei valvota riittävästi ja merkittävä osa monen asiantuntijan työstä jää käytännössä kokonaan kirjaamatta, sanoo puheenjohtaja Heikki Kauppi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.

– Myös joustoihin liittyvän paikallisen sopimisen on oltava aitoa, Kauppi jatkaa.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät YTN:n vuotuisen tutkimuksen mukaan viikoittain keskimäärin noin kolme tuntia enemmän töitä kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Alakohtaiset erot keskiarvoissa ovat suuret ja työehtosopimuksettomilla aloilla tehdään keskimäärin jopa 200 ylimääräistä työtuntia vuodessa henkeä kohti. Kuitenkin vain neljäsosa saa lain mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset, ja sopimuksettomilla aloilla vielä harvempi.

– Ilmaisesta työajan pidentymisestä on tullut ylemmillä toimihenkilöillä normi. Joustomahdollisuuksien lisääminen ei saa johtaa käytännössä siihen, että ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika pitenee entisestään, varapuheenjohtaja Samu Salo huomauttaa.

Jotta lain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa, työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta.

– Mikäli työnantaja ei seurantaa järjestä, on riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito katsottava lähtökohtaisesti riittäväksi, edellyttää Kauppi.

– Lainsäädäntö jää torsoksi, mikäli sen toimeenpanoon ja valvontaan ei ole mahdollisuuksia tai resursseja, Kauppi muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Sairauspäivien omavastuusta toivotaan ennakkopäätöstä

21.7.2017 Työtuomioistuin päättää elokuussa, hakeeko se Suomen vuosilomalaista ennakkopäätöstä EU-tuomioistuimelta. Vuosi sitten voimaan tullut laki langettaa työntekijälle kuuden päivän omavastuun, jos hän sairastuu lomalla. Omavastuun ajalta työntekijältä jää sairauspäiväraha saamatta, eikä lomaa siirretä. Vuonna 2013 lomalla sairastumisen omavastuu poistettiin. Sen katsottiin olevan ristiriidassa EU:n työaikadirektiivin kanssa. Vuonna 2016 omavastuu kuitenkin palautettiin saman direktiivin perusteella.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi helmi-huhtikuussa 6,6 prosenttia

14.7.2017 Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan helmi-huhtikuussa 6,6 prosenttia suurempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 4,9 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Nykyisellä eläkejärjestelmällä on suomalaisten vahva tuki

13.7.2017 Valtaosa suomalaisista kannattaa eläketurvan periaatteita eli ansiosidonnaisuutta, koskemattomuutta ja sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuvaa rahoitusta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa vahvasti tai jonkin verran näitä periaatteita. Enemmistö, 66 prosenttia, tukee myös kolmikantaista päätöksentekoa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.