YTN: Työaikalaissa hyviä avauksia, toteutumista valvottava paremmin

7.7.2017

Tänään julkistetussa luonnoksessa uudeksi työaikalaiksi on hyviä avauksia: soveltamisala laajenisi hieman ja työntekijöille avautuisi uusia mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla. Jatkovalmistelussa on huomioitava se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Samoin työtehtävissä matkustamiseen käytetty aika on noteerattava selvästi työhön sidonnaiseksi ajaksi.

Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lain toteutumisen valvontaan, sillä nykyisellään työaikalaki toteutuu ylempien toimihenkilöiden osalta huonosti.

– Nykylain toteutumista ei valvota riittävästi ja merkittävä osa monen asiantuntijan työstä jää käytännössä kokonaan kirjaamatta, sanoo puheenjohtaja Heikki Kauppi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.

– Myös joustoihin liittyvän paikallisen sopimisen on oltava aitoa, Kauppi jatkaa.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät YTN:n vuotuisen tutkimuksen mukaan viikoittain keskimäärin noin kolme tuntia enemmän töitä kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Alakohtaiset erot keskiarvoissa ovat suuret ja työehtosopimuksettomilla aloilla tehdään keskimäärin jopa 200 ylimääräistä työtuntia vuodessa henkeä kohti. Kuitenkin vain neljäsosa saa lain mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset, ja sopimuksettomilla aloilla vielä harvempi.

– Ilmaisesta työajan pidentymisestä on tullut ylemmillä toimihenkilöillä normi. Joustomahdollisuuksien lisääminen ei saa johtaa käytännössä siihen, että ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika pitenee entisestään, varapuheenjohtaja Samu Salo huomauttaa.

Jotta lain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa, työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta.

– Mikäli työnantaja ei seurantaa järjestä, on riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito katsottava lähtökohtaisesti riittäväksi, edellyttää Kauppi.

– Lainsäädäntö jää torsoksi, mikäli sen toimeenpanoon ja valvontaan ei ole mahdollisuuksia tai resursseja, Kauppi muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Yamk-tutkintoon johtava koulutus kasvoi

19.4.2018 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin viime vuonna 23 500 ja ylempiä amk-tutkintoja 2 800. Tutkintojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan lähes 11 prosenttia. Amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli viime vuonna noin 129 000 opiskelijaa ja ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hieman reilut 12 000 opiskelijaa.

TP: Markkinointiosaamisen puute heikentää kilpailukykyä

17.4.2018 Teollisuuden palkansaajat TP:n hallitus muistuttaa, että työntekijät ovat toistaiseksi kantaneet raskaimman taakan Suomen talouden kääntämisessä. Kilpailukykysopimus ja liittokierroksen maltillinen palkankorotuslinja ovat varmistaneet sen, että työn hinta suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on laskenut selvästi.

Alustatyö antoi osan elannosta 0,3 prosentille

17.4.2018 Noin 0,3 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista eli 14 000 henkeä sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Digitaalisten alustojen kautta henkilö voi myydä työpanostaan tai hankkia muutoin ansioita. Tietoa alustojen kautta työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

2/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 23.