YTN: Työaikalaissa hyviä avauksia, toteutumista valvottava paremmin

7.7.2017

Tänään julkistetussa luonnoksessa uudeksi työaikalaiksi on hyviä avauksia: soveltamisala laajenisi hieman ja työntekijöille avautuisi uusia mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla. Jatkovalmistelussa on huomioitava se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Samoin työtehtävissä matkustamiseen käytetty aika on noteerattava selvästi työhön sidonnaiseksi ajaksi.

Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lain toteutumisen valvontaan, sillä nykyisellään työaikalaki toteutuu ylempien toimihenkilöiden osalta huonosti.

– Nykylain toteutumista ei valvota riittävästi ja merkittävä osa monen asiantuntijan työstä jää käytännössä kokonaan kirjaamatta, sanoo puheenjohtaja Heikki Kauppi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.

– Myös joustoihin liittyvän paikallisen sopimisen on oltava aitoa, Kauppi jatkaa.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät YTN:n vuotuisen tutkimuksen mukaan viikoittain keskimäärin noin kolme tuntia enemmän töitä kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Alakohtaiset erot keskiarvoissa ovat suuret ja työehtosopimuksettomilla aloilla tehdään keskimäärin jopa 200 ylimääräistä työtuntia vuodessa henkeä kohti. Kuitenkin vain neljäsosa saa lain mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset, ja sopimuksettomilla aloilla vielä harvempi.

– Ilmaisesta työajan pidentymisestä on tullut ylemmillä toimihenkilöillä normi. Joustomahdollisuuksien lisääminen ei saa johtaa käytännössä siihen, että ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika pitenee entisestään, varapuheenjohtaja Samu Salo huomauttaa.

Jotta lain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa, työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta.

– Mikäli työnantaja ei seurantaa järjestä, on riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito katsottava lähtökohtaisesti riittäväksi, edellyttää Kauppi.

– Lainsäädäntö jää torsoksi, mikäli sen toimeenpanoon ja valvontaan ei ole mahdollisuuksia tai resursseja, Kauppi muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käyttöä selvitetään

16.11.2017 Työministeri Jari Lindström asettaa selvityshenkilö Jukka Ahtelan selvittämään työntekijöiden kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä. Akava on nostanut esiin, että yleistyneet kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoita. Salassapitosopimusten ongelmana on erityisesti olematon lainsäädännöllinen perusta. Sopimuksia käytetään yleisesti rinnakkain. – Selvitystyö ehditään tekemään siten, että tämä hallitus ehtii vielä tekemään muutokset, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Insinööriopiskelijat vaativat motivaation mittaamista

15.11.2017 Insinööriopiskelijaliitto IOL näkee opiskelijavalintauudistuksessa potentiaalin katastrofille. Opiskelijavalinnassa pitää korostua tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen.

Akava odottaa EU:lta panoksia työmarkkinatoimintaan

13.11.2017 EU:n toimielimet käsittelevät yhteisen julistuksen Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa 17. marraskuuta. Epävirallisen huippukokouksen painotuksena on sosiaalinen ulottuvuus, johon työelämäasiat kuuluvat. Julistuksen hyväksyminen on Akavan mukaan merkittävä askel sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Keskusjärjestö kehottaa miettimään jo nyt, miten julistus vaikuttaa työmarkkina- ja sosiaalikysymyksiin unionissa seuraavalla komissio- ja parlamenttikaudella.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.