YTN: Työaikalaissa hyviä avauksia, toteutumista valvottava paremmin

7.7.2017

Tänään julkistetussa luonnoksessa uudeksi työaikalaiksi on hyviä avauksia: soveltamisala laajenisi hieman ja työntekijöille avautuisi uusia mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla. Jatkovalmistelussa on huomioitava se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Samoin työtehtävissä matkustamiseen käytetty aika on noteerattava selvästi työhön sidonnaiseksi ajaksi.

Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lain toteutumisen valvontaan, sillä nykyisellään työaikalaki toteutuu ylempien toimihenkilöiden osalta huonosti.

– Nykylain toteutumista ei valvota riittävästi ja merkittävä osa monen asiantuntijan työstä jää käytännössä kokonaan kirjaamatta, sanoo puheenjohtaja Heikki Kauppi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.

– Myös joustoihin liittyvän paikallisen sopimisen on oltava aitoa, Kauppi jatkaa.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät YTN:n vuotuisen tutkimuksen mukaan viikoittain keskimäärin noin kolme tuntia enemmän töitä kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Alakohtaiset erot keskiarvoissa ovat suuret ja työehtosopimuksettomilla aloilla tehdään keskimäärin jopa 200 ylimääräistä työtuntia vuodessa henkeä kohti. Kuitenkin vain neljäsosa saa lain mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset, ja sopimuksettomilla aloilla vielä harvempi.

– Ilmaisesta työajan pidentymisestä on tullut ylemmillä toimihenkilöillä normi. Joustomahdollisuuksien lisääminen ei saa johtaa käytännössä siihen, että ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika pitenee entisestään, varapuheenjohtaja Samu Salo huomauttaa.

Jotta lain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa, työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta.

– Mikäli työnantaja ei seurantaa järjestä, on riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito katsottava lähtökohtaisesti riittäväksi, edellyttää Kauppi.

– Lainsäädäntö jää torsoksi, mikäli sen toimeenpanoon ja valvontaan ei ole mahdollisuuksia tai resursseja, Kauppi muistuttaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Työntekijät tylsistyvät haasteiden puutteeseen

21.9.2017 Korkeasti koulutetut työntekijät voivat tylsistyä työssään, jos he eivät pääse käyttämään kykyjään. Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju tutki väitöskirjassaan suomalaisten valkokaulustyöntekijöiden tylsistymistä työelämässä sekä sen yhteyttä muun muassa työhyvinvointiin. Tylsistyminen ei rajoitu vain tietyntyyppisiin töihin vaan uhkaa työntekijöitä alasta riippumatta. Tylsistyminen haittaa sekä yksilöä että koko organisaatiota. Työhyvinvointi heikkenee, ja halu vaihtaa työpaikkaa kasvaa.

Päivärahan saajien määrä kasvoi hiukan

21.9.2017 IAET-kassan ansiopäivärahan saajien määrä nousi hiukan heinäkuusta, kuten aiempinakin vuosina. Ansiopäivärahaa sai elokuussa 7 477 henkilöä. Saajien määrä nousi 5,2 prosenttia kesäajasta. Kassan jäsenistön työttömyysaste oli elokuussa 3,9 prosenttia. Uusien työttömien määrä nousi hiukan heinäkuusta mutta oli edelleen selvästi viime vuoden keskiarvoa alempana. Ensimmäistä kertaa tai pidemmän tauon jälkeen päivärahaa IAET-kassasta hakeneita henkilöitä oli elokuussa 665, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa.

Hallitus esittää kannusteita yrittäjyyteen ja liikkuvuuteen

19.9.2017 Maan hallitus esittää eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamista siten, että työtön voisi aloittaa yritystoiminnan ja saada työttömyysetuutta neljältä kuukaudelta yritystoiminnan estämättä. – Työttömyysturvajärjestelmän pitää tukea työttömän mahdollisuuksia työllistyä joko työsuhteessa tai yrittäjänä, työministeri Jari Lindström sanoo.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 39.