YTN: Suomen työmarkkinoiden jäykkyyttä liioitellaan

17.3.2017

Julkisessa keskustelussa syy Suomen talouskasvun hitaudesta vieritetään usein ammattiliitoille ja niiden aikaan saamalle työmarkkinoiden joustamattomuudelle. Todellisuudessa Suomen työmarkkinat kestävät hyvin vertailun ja ovat monella mittarilla jopa joustavammat kuin muissa Pohjoismaissa tai etenkin Saksassa.

– Esimerkiksi työntekijöiden irtisanomisen väitetään olevan vaikeaa, yleissitovuuden rajoittavan perusoikeuksia ja työehtosopimusten estävän paikallista sopimista, luettelee YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

– Tosiasiassa Suomessa irtisanominen on helpompaa kuin joustavuuden mallimaana pidetyssä Tanskassa, Kauppi huomauttaa.

Tämä ilmenee OECD:n laatiman mittarin avulla, jolla arvioidaan irtisanomisen vaikeutta eri jäsenmaissa. Sen mukaan työntekijän irtisanominen on Ruotsissa vaikeampaa kuin Tanskassa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa. Mittari tarkastelee yksilöllistä ja kollektiivista irtisanomista myös erikseen.

– Erityisen helppoa Suomessa on sen mukaan tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaikeampaa kuin meillä, muistuttaa Kauppi.

– Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on keskimäärin Suomessa kevyempää kuin muissa OECD maissa ja joustavien työaikajärjestelyjen määrässä olemme Euroopan johtava maa, Kauppi jatkaa.

Paikallisen sopimisen esteetkin ovat monisyiset. YTN on esittänyt paikallista sopimista edistäviä työehtosopimuksia esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kaupan alalla, mutta ne eivät ole työantajaliittoja kiinnostaneet.

– YTN:n solmimat työehtosopimukset eivät estä paikallista sopimista. Niiden puitteissa voidaan esimerkiksi sopia paikallisesti työaikajärjestelyistä hyvin laajoissa rajoissa, sanoo Kauppi.

– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen esteenä onkin yleensä se, että puuttuu tahto, taito tai tarve. Niitä ei ole lainsäädännöllä mahdollista muuttaa, Kauppi summaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käyttöä selvitetään

16.11.2017 Työministeri Jari Lindström asettaa selvityshenkilö Jukka Ahtelan selvittämään työntekijöiden kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä. Akava on nostanut esiin, että yleistyneet kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoita. Salassapitosopimusten ongelmana on erityisesti olematon lainsäädännöllinen perusta. Sopimuksia käytetään yleisesti rinnakkain. – Selvitystyö ehditään tekemään siten, että tämä hallitus ehtii vielä tekemään muutokset, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Insinööriopiskelijat vaativat motivaation mittaamista

15.11.2017 Insinööriopiskelijaliitto IOL näkee opiskelijavalintauudistuksessa potentiaalin katastrofille. Opiskelijavalinnassa pitää korostua tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen.

Akava odottaa EU:lta panoksia työmarkkinatoimintaan

13.11.2017 EU:n toimielimet käsittelevät yhteisen julistuksen Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa 17. marraskuuta. Epävirallisen huippukokouksen painotuksena on sosiaalinen ulottuvuus, johon työelämäasiat kuuluvat. Julistuksen hyväksyminen on Akavan mukaan merkittävä askel sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Keskusjärjestö kehottaa miettimään jo nyt, miten julistus vaikuttaa työmarkkina- ja sosiaalikysymyksiin unionissa seuraavalla komissio- ja parlamenttikaudella.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.