Yt-neuvottelujen jälkeen elämä jatkuu

4.12.2014

Otin puhelimeeni käyttöön parin uutispalvelun ilmoitukset. Aihealueissa painotin yhteistoimintamenettelyihin liittyviä uutisia. Vaikka hyvin tiedän, miten talousahdinko on vaikuttanut yt-neuvottelujen määrään, en voi olla hämmästelemättä, miten usein puhelimeen tulee ilmoitus joko alkavista ja päättyvistä neuvotteluista. Ilmoituksia tulee lähes päivittäin eri aloilta, niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Samalla keskustelu yt-neuvottelujen jälkihoidosta on lisääntynyt mediaa myöten. Ammattiyhdistysliikkeelle se on ollut arkipäivää jo pitkään. Ammattiliitot auttavat jäseniään prosessin joka vaiheessa – ennen yt-neuvottelujen aloittamista, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Prosessiin osallistuvat niin liiton laki- kuin asiamiehet, ura-asiantuntijat ja asiakaspalvelu. Asiantuntijamme saavat usein toimia myös epäpätevänä psykiatrina, kuuntelevana olkapäänä jäsenen vaikeiden tilanteiden ja valintojen edessä.

Yritykset kokevat hoitaneensa homman mallikkaasti, mutta työntekijöiden kokemus on usein päinvastainen. Työnantaja on tavallisesti omistajien armoilla ja lopputulos on sen mukainen; säästetään sieltä, mistä helpoimmalta tuntuu eli työvoimakustannuksista.

Valokeilassa ovat yleensä poispotkitut, mutta yhtälailla kriisissä ovat jäljelle jäävät työntekijät. Ensireaktio voi olla helpotuksen huokaus oman työpaikan säilymisestä, mutta seuraavana tunteena on epätoivo ja jopa kyynisyys riippuen siitä, monesko yt-kierrosta on menossa. Moni menettää yt-prosessissa läheisen työkaverin ja usein se muuttaa oleellisesti työpaikan dynamiikkaa.

Työntekijöille jää usein riittämättömyyden tunne. Työntekijöitä vähennetään, mutta itse työt eivät kuitenkaan oleellisesti vähene. Jäljelle jäävien niskaan kasaantuu vielä suurempi työtaakka, vaikka nykyisissäkin hommissa olisi tekemistä enemmän kuin tarpeeksi. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.

Aihetta on ehditty jo tutkiakin. Yksinkertaistettuna yt-menettelystä haetaan tehokkuutta. Tutkimukset ovat valitettavasti osoittaneet, että peräänkuulutettua tehokkuutta ei saavuteta, ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Yt-neuvottelut lamauttavat toiminnan ja sen toteuttajat pitkäksi aikaa. Jäljelle jäävät työntekijät oireilevat niin henkisesti kuin fyysisestikin, työteho ja -motivaatio laskevat.

Harvoin asiat korjaantuvat itsestään. Työhyvinvointi pitää saavuttaa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Tutkimusten mukaan tärkeä askel uuden luottamussuhteen rakentamisessa on avoimuus. Jos työntekijöille ei kerrota kunnollisia perusteluita irtisanomisille, he eivät pysty niitä ymmärtämäänkään.

Ulla-Maria Pasala
Insinööriliiton asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 19.7.2018

Yksi Suomen kalleimmista rakennushankkeista poikkeaa monella tavalla perinteisistä työmaista.

Artikkelit 28.6.2018

Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintojen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Artikkelit 25.6.2018

Sosiokratia eli itseohjautuva hallinto tekee hierarkiasta matalan. Työntekijät päättävät yhdessä yrityksen asioista.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.