Valtion sopimusalalle neuvottelutulos virka- ja työehdoista

13.2.2018

Valtion sopijaosapuolet pääsivät viime viikolla sopuun valtion virkamiehiä ja työntekijöitä koskevasta sopimuksesta vuosille 2018–2020.

Valtion pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sekä valtiotyönantaja saavuttivat neuvottelutuloksen uudeksi valtion virka- ja työehtosopimukseksi ajalle 1.2.2018–31.3.2020.

Neuvotteluratkaisu sisältää yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, joka huomioi kaksi kuukautta yleistä linjaa pidemmän sopimuskauden.

Palkankorotukset vuonna 2018 ovat 1.4. yleiskorotus 1,00 prosenttia ja 1.6. paikallinen virastoerä 0,60 prosenttia.

Palkankorotukset vuonna 2019 ovat 1.4. yleiskorotus 1,10 prosenttia ja vähintään 24 euroa sekä paikallinen virastoerä 0,75 prosenttia.

Lisäksi sovittiin tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, jonka suuruus on 9,20 prosenttia kuukausipalkasta. Kertaerä maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.

Ratkaisu sisältää myös joitakin tekstimuutoksia sopimuksen eri osa-alueilla.

Tekstimuutoksia ei ratkaisussa ole paljon. Kokonaisuus on kuitenkin palkankorotusten osalta valtion palkansaajien ostovoimaa turvaava. Pääsopijajärjestöjen tavoitteena oli työmarkkinoiden yleisen linjan mukainen ratkaisu, joka tässä tuloksessa saavutettiin, toteavat palkansaajapuolen neuvottelijat.

Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.