Valintojen maailma

17.1.2018

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat muuttuvat vuodesta 2020 lähtien. Perimmäisenä tarkoituksena on saada yhä useampi toisen asteen koulutuksen päättänyt nuori suoraan jatkamaan korkeakouluopintoihin. Tällä hetkellä vain yksi kolmesta jatkaa suoraan, vaikka noin 75 prosenttia hakee opiskelupaikkaa. Tämä johtaa ei-toivottuihin välivuosiin ja siihen, että Suomessa siirrytään jatko-opintoihin keskimäärin vasta 24-vuotiaana.

Nykyisen järjestelmän ongelmana voidaan pitää valintakokeiden raskautta ja kalleutta. Opiskelijoilta valintakokeet vaativat usein paljon valmistautumista ja yleensä valmistautuminen ajoittuu samalle keväälle ylioppilaskirjoitusten tai ammattiopiston opinnäytetyön kanssa.

Eräänlaisen tasa-arvo-ongelman luovat valmennuskurssit, jotka ovat nykyisin varsin yleisiä. Moni nuori yrittää parantaa mahdollisuuksiaan korkeakoulujen valintakokeissa käymällä kalliin valmennuskurssin. Samalla on monia nuoria, joilla ei taloudellisista syistä ole tähän mahdollisuutta.

Korkeakoulujen valintauudistuksen keskeisimmät muutokset ovat pääsykokeiden vähentäminen ja siirtyminen valtaosin todistusvalintaan. Taustalla on ajatus siitä, että valintakokeet eivät saa vaatia raskasta valmistautumista, vaan toisen asteen koulutuksen on annettava valmiiksi riittävät tiedot ja taidot.

Pääsykokeet ovat edelleen mahdollisia, mikäli todistusvalintaa ei henkilön kohdalla voida käyttää. Myös soveltuvuuden mittaaminen on mahdollista, mikäli se on tutkimustiedon pohjalta perusteltua.

Vuoden 2020 yhteishaussa pääväylä korkeakouluun on todistusvalinta. Silloin hakijat pistetään ensimmäisen kerran riviin ylioppilastodistuksen tai ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella. Todistuksessa olevat tietyt arvosanat pisteytetään nyt valmistelussa olevilla pisteytysmalleilla. Mikäli opiskelijaa ei voida valita todistuksen perusteella, voidaan hänet valita valintakokeella.

Vuoden 2019 yhteishaussa tulee käyttöön uusi sähköinen valintakoe. Valintakoe on kaikilla ammattikorkeakouluilla yhteinen, mutta siihen tehdään alakohtaisia painotuksia.

Opiskelijavalintauudistuksessa tulee olemaan sivuvaikutuksia. Koska todistusten pisteytys painottaa tiettyjä aineita enemmän, kuten matematiikkaa, voi perustellusti olettaa matematiikan opiskelun lisääntyvän. Jos opiskelija tietää jo toisen asteen opintojen alussa haluavansa tietyn alan korkeakouluopintoihin, tulee hän todennäköisesti painottamaan opintojaan todistusten pisteytyksen ohjaamana.

Toivotusti valmennuskurssit nykyisessä merkityksessään tulevat katoamaan, mutta siirtyvätkö toimijat sitten esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmentavien kurssien järjestämiseen. Tällöin ongelma siirtyisi toiseen kohtaan, ei poistuisi kokonaan.

Insinööriliiton näkökulmasta pelkän todistuksen arvioinnin lisäksi olisi hyvä mitata myös alalle soveltuvuutta ja motivaatiota opiskeluun. Tällä varmistetaan opintojen eteneminen tavoiteajassa ja vähennetään keskeyttämisriskiä.

Opiskelijavalintojen ja insinööriopinnoissa pärjäämisen kannalta on erittäin tärkeää, että toiselta asteelta saadaan hyvät valmiudet matemaattisluonnontieteellisistä aineista. Tämän takia onkin huolestuttavaa, että pitkän matematiikan opiskelu on jo vuosia vähentynyt lukioissa. Mikäli opiskelijavalintauudistus kannustaa opiskelemaan enemmän matematiikkaa osana toisen asteen opintoja, on se insinöörialojen kannalta ainoastaan hyvä asia.

Opiskelijoiden näkökulmasta tärkeintä on se, että korkeakoulujen opiskelijavalinta ja sen kriteerit ovat heille selvillä jo toisen asteen opintojen alussa. Vain silloin voi omissa opinnoissaan valmistautua tuleviin opiskelijavalintoihin, eikä epätietoisuus pääse aiheuttamaan ongelmia jatko-opintoihin siirtymisessä.

Mikko Valtonen
Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntija

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Artikkelit 2.11.2018

Maan hallitus esittää yrityksille mahdollisuutta, jota kansalaisjärjestö pitää verotuksen porsaanreikänä.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.