Välillä voi pitää kiinni sääntelystä

4.7.2018

Viime vuosina on ollut muotia vähentää sääntelyä ja purkaa normeja. Monessa tapauksessa tämä on hyvä suunta, mutta koulutusmäärien kohdalla tähän ei kannata lähteä.

Koulutusmäärien sääntely tapahtuu ammattikorkeakouluissa nykyään periaatteessa kahdella tavalla. Neljän vuoden välein opetus- ja kulttuuriministeriö sopii jokaisen korkeakoulun kanssa vuosittaiset alakohtaiset tutkintotavoitteet. Tämä tietenkin määrittelee vain tavoitellun alarajan, ei ylärajaa. Ylärajan määrittelyä varten järjestelmään on keksitty ns. tutkintoleikkuri osana ammattikorkeakoulujen nykyistä rahoitusmallia.

Tutkintoleikkuri tarkoittaa, että mikäli ammattikorkeakoulu ylittää vuosittaisen tutkintotavoitteensa, ei tavoitteen yli menevistä tutkinnoista saa rahoitusta. Tutkintoleikkuri on siis sidottu kiinteästi rahoitusmalliin, jonka perusteella valtionrahoitus jaetaan ammattikorkeakouluille. Paras lopputulos ammattikorkeakoululle rahoituksen suhteen tulee, kun saavuttaa tutkintatavoitteet, mutta ei mene niiden yli.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Esitys uudeksi rahoitusmalliksi valmistunee tulevan syksyn aikana. Valitettavasti valmistelun aikana on väläytelty tutkintoleikkurin poistamista ja sitä myöten käytännössä koulutusmäärien vapauttamista.

On totta, että meillä on tällä hetkellä joillain aloilla vajetta osaajista. Oikea ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole tutkintomäärien villi länsi, jossa aito tarve jää taka-alalle. Täsmällisiä keinojakin löytyy, kuten muunto- ja täydennyskoulutukset. Tarpeen vaatiessa määräaikaisia, tarkoin harkittuja ja hyvin kohdennettuja koulutusmäärien lisäyksiä voidaan käyttää.

Kokonaisuudessa on myös hyvä ottaa huomioon rahan ohjaava vaikutus. Jos tutkintomäärille ei ole ylärajaa, voi syntyä toimintaa väärin ohjaava vaikutus. Toisten alojen tutkinnot ovat edullisempia kouluttaa kuin toisten. Jos ammattikorkeakoulu haluaa maksimoida sisään tulevan rahan määrän, kannattaa kouluttaa paljon edullisia tutkintoja.

Minä en luopuisi tutkintoleikkurista. Pidän tutkintoleikkurista, koska koulutusmäärien on vastattava aitoa työelämän tarvetta. Tarpeen määrittelyä varten meillä tehdään paljon erilaista ennakointityötä monien eri tahojen toimesta. Tätä ennakointityötä on hyödynnettävä ja mielellään vielä parannettava.

Pidetään huolta siitä, että koulutusmäärät mitoitetaan oikein. Nyt on muotia puhua osaajien puutteesta, mutta liikakoulutuskaan ei ole hyväksi. Meillä ei ole varaa kouluttaa ketään suoraan kortistoon.

Mikko Valtonen
Insinööriliiton erityisasiantuntija

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.