Uusi velvoite kitkee halpatyövoimaa

17.10.2017

Yritysten on pitänyt syyskuun alusta alkaen ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle etukäteen ulkomaalaisten työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Ilmoitusvelvollisuus ehkäisee työn teettämistä epäreiluilla ehdoilla.

Ulkomaalaisten työntekijöiden on lain mukaan saatava samanlaiset työehdot Suomessa kuin kotimaiset työntekijät. Osa lähetetyistä työntekijöistä työskentelee kuitenkin sallittua heikommilla ehdoilla.

– Onko laki kaikille sama? Pitäisi olla, mutta väitän, että se ei ole, sanoo Insinööriliiton varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen.

Ulkomaalaisia käytetään Laurikaisen mukaan Suomessa työvoimana, koska se on halpaa. Ulkomaisilla työntekijöillä teetetään esimerkiksi sallittua enemmän työtunteja.

Ongelman kitkemiseksi tuli syyskuun alussa voimaan lakimuutos, jonka mukaan työnantajan on ilmoitettava ennakkoon työntekijöiden lähettämisestä aluehallintovirastoon. Työsuojeluviranomaiset voivat siten keskittää valvontaa riskikohteisiin.

It-ala kärsii

Muun muassa it-alalla ongelma on tiedossa. Laurikainen uskoo, että halpatyövoima korvaa sellaisia työpaikkoja, joihin voitaisiin palkata kotimainen tekijä.

– Digitalisaatio etenee ja työvoimaa tarvitaan yhä enemmän, mutta ihmisiä vain potkitaan pihalle. Kuka ne työt tekee ja millä ehdoilla, Laurikainen ihmettelee.

Työsuojeluviranomaisilla on niukat resurssit, joten väärinkäytöksiin puuttuminen on vaikeaa ja ilmoitusvelvollisuudesta on helppo luistaa.

– Työntekijän lähettämisen voi jättää ilmoittamatta, ei se ole sen ihmeellisempää, Laurikainen pelkää.

Virosta saapuu

Syyskuun aikana aluehallintovirastoille on tehty 1 300 ennakkoilmoitusta työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Ilmoituksissa voidaan mainita useita työntekijöitä samalla kertaa, joten lähetettyjen työntekijöiden määrä on suurempi.

Kaikkien alojen lähetetyistä työntekijöistä suurin osa tulee Virosta. Myös Saksasta, Puolasta, Intiasta ja Liettuasta tulee runsaasti työntekijöitä.

Toimialoista suurin ulkomaalaisten työllistäjä on talonrakentaminen. Ulkomaalaisia työskentelee runsaasti myös ohjelmistoihin ja konsultointiin liittyvissä palveluissa sekä tietopalvelutoiminnassa.

Puutteet yleistyneet

Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeudessa on aluehallintovirastojen tietojen perusteella puutteita. Viime vuonna puutteita havaittiin 5,6 prosentissa tutkituista työpaikoista eli 161 työpaikassa.

Tämän vuoden lokakuun alkuun mennessä puutteita työnteko-oikeudessa on havaittu 9,4 prosentissa ulkomaalaisia työllistävistä työpaikoista eli 98 työpaikassa. Puutteet ovat siis yleistyneet.

– Insinöörialalla tilanne on luultavasti sama kuin edellisinäkin vuosina, arvioi Etelä-Suomen aluehallintoviraston työnsuojelun ulkomaalaisvalvonnan tarkastaja Katja-Pia Jenu.

Yleisimmät puutteet liittyvät lähetettyihin työntekijöihin. Heidän työaikansa ja palkkansa eivät useinkaan vastaa samanlaista työtä tekevien suomalaisten työntekijöiden työaikaa ja palkkaa.

Naamioidaan erityisasiantuntijoiksi

Erityisasiantuntijan työluvan on saanut Maahanmuuttoviraston tietojen perusteella viimeisen 12 kuukauden aikana vajaat 1 300 työntekijää. Jenu kertoo, että erityisasiantuntijan statusta käytetään työluvan saamiseen, vaikka työ ei todellisuudessa vastaisi erikoisasiantuntijoiden tehtäviä.

– Ulkomailta tuodut erikoisasiantuntijat tekevät tavallista koodaustyötä tai insinöörin hommaa, mutta meidän on tarkastuksilla tähän vaikea puuttua, kun lupa on jo myönnetty, Jenu sanoo.

Työntekijäluvan saa Suomessa helposti, kun työntekijä ilmoitetaan erityisasiantuntijaksi ja hänen palkkatulonsa ja luontaisetunsa ilmoitetaan vähintään 3 000 euroksi. Palkkaan saatetaan lainvastaisesti lukea erilaisia kulukorvauksia, jolloin peruspalkka voi jäädä alle tuhanteen euroon kuukaudessa.

Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Maksu vaihtelee 2 000 eurosta 65 000 euron korotettuun laiminlyöntimaksuun.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.11.2017

Insinööriliiton edustajakokouksen avannut puheenjohtaja Samu Salo nosti valmisteilla olevan työaikalain tärkeimmäksi tavoitteeksi työntekijän hyvinvoinnin.

Artikkelit 16.11.2017

Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut kokeilee keskustelurobottia, joka selvittää työnhakijan osaamista haastattelemalla.

Artikkelit 9.11.2017

Terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä tarvitaan entistä enemmän insinöörejä, jotka tuntevat sekä teknologian että sen käyttötarpeen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.