Uudistusta ei voi loputtomiin lykätä

22.8.2018

Harvoin, tuskin koskaan kuulee kenenkään kehuvan TE-toimistossa asioimisen helppoutta. Ei ihme, sillä työvoimapalvelut ovat olleet jo vuosia kriisissä. Taantuman aikana ongelmat vain pahenivat, kun työttömiä tulvi ovista ja ikkunoista. Samaan aikaan TE-toimistojen resursseja leikattiin.

Sähköisiin palveluihin ryhdyttiin satsaamaan viime tipassa, mutta palveluiden toimivuus jäi pitkälti työnhakijan vastuulle. Jos ruksit lomakkeesta väärän kohdan, työttömyysturva saattoi katketa siihen.

Onneton tilanne ei ole TE-toimiston työntekijöiden vika. Vielä vähemmän se on työttömien. Jotain on siis tehtävä.

Kesälomien kynnyksellä työministeri Jari Lindström esitteli yli vuoden valmistelussa olleen, ensin ”pakkohakuna”, sittemmin aktiivimalli 2:na tunnetun omatoimisen työnhaun mallin. Esitysluonnos on lausuntokierroksella, joka päättyy tämän viikon lopussa. Ehdotus on kehittynyt merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista, mistä kuuluu iso kiitos sekä ministeriölle että työryhmään osallistuneille työmarkkinaosapuolille.

Tulevaisuudessa työnhaku perustuisi ensisijaisesti työttömän omaan arvioon ja aktiiviseen työnhakuun. Koska työttömyysturva on vastikkeellista eikä ilmaista kansalaispalkkaa, edellytettäisiin työnhakijalta 0-4 työmahdollisuuden hakemista jokaisella 30 päivän tarkastelujaksolla. Näistä sovittaisiin työttömyyden aluksi laadittavassa työllistymissuunnitelmassa.

Jos työmarkkinatilanne tai työnhakijan valmiudet eivät mahdollistaisi työllistymistä, olisi velvoite pienempi tai se korvattaisiin kokonaan koulutuksella tai kuntoutuksella. Seuraamuksia lievennettäisiin. Työttömyysturva ei katkeaisi ensimmäisestä laiminlyönnistä tai erehdyksestä ja seuraavissakin vain portaittain.

Nykyisistä velvoittavista TE-toimistojen tekemistä työtarjouksista luovuttaisiin. Malli palvelisi erityisen hyvin heitä, joilla on selkeä näkemys omasta osaamisestaan ja työnhakumahdollisuuksistaan.

Byrokraattisen ja työttömiä kyykyttäväksi koetun aktiivimallin vanaveteen tehty esitys sai sisältöönsä nähden hyvin kielteisen vastaanoton. Jos ja kun kuitenkin kaikki myönnämme, että TE-palvelut ovat jääneet ajasta jälkeen, on uudistamista pakko tehdä, ennemmin tai myöhemmin. Haastekerrointa toki lisää, että työvoimapalvelut on sidottu maakuntauudistukseen, jonka toteutuminen on kaikkea muuta kuin varmaa.

Esitys ei ole ongelmaton: esimerkiksi alentuneen työ- tai toimintakyvyn työnhakijoita ei riittävästi huomioida. Epäselväksi myös jää, millä tavalla työtön voi hakea oikaisua työllistymissuunnitelmaan, jos se ei häntä tyydytä. Aiemman aktiivimallin jäädessä yhä voimaan uhkaa kokonaisuudesta muodostua hankalasti hahmotettava ja raskas.

Suurimmat haasteet ovat kuitenkin aivan muualla kuin pykälissä. Iso kysymys on, miten uudet maakuntien kasvupalvelut todellisuudessa palvelevat lähtökohdiltaan erilaisia työnhakijoita. Laadun on parannuttava nykyisestä, ja paljon. Tämä on uudistuksen tärkein asia.

Jenni Karjalainen
Insinööriliiton johtava asiantuntija

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.