Tylsästä työllisyydenhoidosta

12.1.2017

– Älä kirjoita työllisyydestä, se on niin tylsä aihe, sanoi nuorempi kollega, kun kerroin rustaavani blogia. Näin taitaa ajatella myös maan hallitus, joka näyttää mieluiten askaroivan erilaisten palvelumarkkinoiden luomisessa työllisyydenhoidon jäädessä yhä pahemmin retuperälle.

Vuodenvaihteessa talousmittarit värähtivät vihdoin hiukan parempaan. Myös joulun alla julkaistut marraskuun luvut osoittivat työttömyyskehityksen taittuneen. Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on pysähtynyt.

Hyvänlaatuinen kehitys ei kuitenkaan saa antaa unohtaa, että työttömyysluvut ovat edelleen karut. Työttömiä työnhakijoita on Suomessa on 328 500, joista yli 46 000 korkeasti koulutettuja. Vaikka insinöörien työttömyys on vuodessa alentunut parilla prosenttiyksiköllä, on insinöörejä työttömänä marraskuun lukujen mukaan 6 635.

Työttömyyden kokonaiskasvu ei ole moneen vuoteen johtunut siitä, että entistä useampi menettäisi työnsä, vaan syynä on työttömyysjaksojen pitkittyminen. Pitkittyvään työttömyyteen maan hallitus ei ole toistaiseksi onnistunut löytämään ratkaisuja. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on ponnistaa takaisin työn syrjään. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vuodessa kasvanut yli 7 000:lla. Kaikkiaan pitkäaikaistyöttömiä on jo 121 500.

Työllisyyden suuressa kuvassa hallituksen uudistustoimet ovat jääneet näpertelyksi. Vuoden alussa voimaan astuneet työttömyysturvan keston lyhentäminen ja työn vastaanottovelvoitteen kiristäminen lisäävät toki työn tarjontaa ja saattavat lyhentää työttömyysjaksoja, kun korkeasti koulutetutkin ohjataan ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

– Nyt saadut tarjoukset ovat ihan naurettavia, kuvasi eräs työtön insinööri te-toimistojen palveluja Insinööriliiton kyselytutkimuksessa.

Te-toimistoista tarjotaan monelle töitä, jotka ovat ali, yli tai ohi oman osaamisen. Pitkällä tähtäimellä töiden arpomisautomaatti ei hyödytä ketään. Sekä työntekijät, työnantajat että työn välittäjä kokevat merkittävää hallinnollista taakkaa eivätkä osaaminen ja työpaikat kohtaa.

Kenenkään intresseissä ei voi olla, että insinööri päätyy postinkantajaksi tai puhelinmyyjäksi, tai että lujuuslaskelmia alkaa tehdä henkilö, jolla ei siihen ole osaamista. Kestävämpi tie olisi osaamisen jatkuva kehittäminen: jo ennen työttömyyden alkua ja etenkin työttömyyden aikana.

Nyt työttömyyttä pyritään kitkemään tekemällä työttömyydestä mahdollisimman epämiellyttävää, aivan kuin työttömyys olisi mukava lekottelun tila, josta kukaan ei poistuisi muuten kuin pakolla. Töissä ei ole aina mukavaa, tämän useimmat tietävät. Ikävä kyllä entistä useampi tietää, että työttömänä vasta ikävää onkin.

Työllisyydenhoito on tylsää ja vaikeaa. Silti ja juuri siksi päävastuu kuuluu julkiselle vallalle ja poliittisille päättäjille. Vastuuta ei voi ulkoistaa, niin muodikasta kuin alihankinta nykyään on.

Kovaa vauhtia valmisteltavassa hallintouudistuksessa työllisyydenhoito on siirtymässä maakunnille. Löytyykö maakunnilta paremmat valmiudet vastuunkantoon kuin maan hallitukselta?

Jenni Karjalainen
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.10.2017

Syyskuun alusta voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus ehkäisee työn teettämistä ulkomaalaisella työvoimalla ja epäreiluilla työehdoilla.

Artikkelit 11.10.2017

Palkansaajat ja työantajat odottavat, että Euroopan unioni vaikuttaisi entistä enemmän talouteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Artikkelit 22.9.2017

Okmetic valmistaa piikiekkoja, mihin ei ole Suomessa suoraan vastaavaa koulutusta. Siksi yritys kouluttaa työntekijänsä itse.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

6/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 44.