Työttömän aktiivisuuden seuranta alkoi

2.1.2018

Työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta on alettu seurata vuoden alusta. Jos työnhakija ei täytä aktiivisuusedellytystä, hänen työttömyysetuuttaan leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 etuuden maksupäivän eli noin kolmen kuukauden ajaksi. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.

Aktiivisuuden seuranta tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on täytettävä 65 etuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana niin kutsuttu aktiivisuusedellytys, jotta hänelle maksetaan etuutta täysimääräisenä tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää. Maksupäivillä tarkoitetaan päiviä, joilta maksetaan työttömyyspäivärahaa täytenä, soviteltuna tai vähennettynä.

Vuoden 2018 alettua etuutta saavilla henkilöillä 65 maksupäivän tarkastelujakso alkoi 1. tammikuuta. Tämän jälkeen tarkastelujaksot alkavat sitä mukaa, kun työtön alkaa saada työttömyyspäivärahaa.

Päätökset aktiivisuusedellytyksen täyttymisestä antavat työttömyysetuuksien maksajat eli työttömyyskassat ja Kela. Ensimmäiset etuuden alentamista koskevat päätökset annetaan käytännössä huhtikuussa 2018.

Seuraava 65 maksupäivän aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa edellisen jakson päättyessä. Lisäksi tietyissä tilanteissa, muun muassa työssäoloehdon täyttyessä tai yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön jälkeen, tarkastelujakso alkaa alusta ja etuutta maksetaan täytenä seuraavat 65 maksupäivää. Myös karenssin jälkeen tarkastelujakso alkaa alusta ja etuutta maksetaan täytenä seuraavat 65 maksupäivää.

Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta.

Aktiivimallin myötä työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen niillä, joilla omavastuuaika alkaa vuoden 2018 alusta tai sen jälkeen.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen niin kutsutusta työttömyysturvan aktiivimallista 19. joulukuuta 2017. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2018.

Akava kritisoi aktiivimallia siitä, ettei se ota huomioon työttömän omaa aktiivisuutta. Työtön joutuu osoittamaan aktiivisuutensa ensisijaisesti viranomaisille eikä työnantajille. Kritisoidun mallin kumoamista vaatinut kansalaisaloite keräsi hetkessä yli 90 000 ääntä, joten se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Yamk-tutkintoon johtava koulutus kasvoi

19.4.2018 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin viime vuonna 23 500 ja ylempiä amk-tutkintoja 2 800. Tutkintojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan lähes 11 prosenttia. Amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli viime vuonna noin 129 000 opiskelijaa ja ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hieman reilut 12 000 opiskelijaa.

TP: Markkinointiosaamisen puute heikentää kilpailukykyä

17.4.2018 Teollisuuden palkansaajat TP:n hallitus muistuttaa, että työntekijät ovat toistaiseksi kantaneet raskaimman taakan Suomen talouden kääntämisessä. Kilpailukykysopimus ja liittokierroksen maltillinen palkankorotuslinja ovat varmistaneet sen, että työn hinta suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on laskenut selvästi.

Alustatyö antoi osan elannosta 0,3 prosentille

17.4.2018 Noin 0,3 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista eli 14 000 henkeä sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Digitaalisten alustojen kautta henkilö voi myydä työpanostaan tai hankkia muutoin ansioita. Tietoa alustojen kautta työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

2/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 23.