Työpätkien tekeminen työttömyyden aikana kannattaa

9.7.2018

Lyhyiden työpätkien vastaanottaminen työttömyyden aikana kannattaa taloudellisesti, lasketaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n valtioneuvostolle laatimassa selvityksessä.

Selvityksessä tarkastellaan vuonna 2014 käyttöönotettua työttömyysturvan 300 euron suojaosaa. Useimpien työttömien kannustimet vastaanottaa satunnaista ja osa-aikaista työtä olivat selvityksen mukaan hyvät jo ennen työttömyysturvan suojaosan käyttöönottoa.

Suojaosan käyttöönottoon paransi kannustimia entisestään. Vuosina 2014–2016 työttömyysaikainen tulotaso oli peräti kahdella kolmesta soviteltua ansiopäivärahaa saaneesta joko samansuuruinen tai korkeampi kuin täyden työttömyysetuuden perusteena oleva palkka.

Suojaosan käyttöönotto ei ole suuresti lisännyt työskentelyä työttömyysaikana. Ennen suojaosan käyttöönottoa kaikki työtulo vähensi työttömyysetuuden määrää. Vuodesta 2014 työtön on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvaa leikataan lainkaan. Vuodesta 2014 lähtien työttömälle on siis jäänyt tuhannen euron palkkatulolla 150 euroa enemmän työttömyysetuutta kuukaudessa kuin vuonna 2013.

Jo ennen suojaosaa työtätekevien työttömien oli mahdollista saada soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun ansiopäivärahan ja palkkatulon yhteismäärä oli korkeintaan 90 prosenttia työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Samanaikaisesti työttömyysturvan suojaosan käyttöönoton kanssa enimmäismäärä nousi sataan prosenttiin.

Kannustimet voivat jäädä heikoiksi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajilla, jos nämä kotitaloudet saavat myös asumis- ja toimeentulotukea. Asumistuen 300 euron suojaosan käyttöönotto vuonna 2015 lievensi kannustinongelmia tässä ryhmässä.

Soviteltujen etuuspäivien osuus kaikista etuuspäivistä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Kasvusta huolimatta työmarkkinatuen saajien keskuudessa pienimuotoinen työskentely on muita ryhmiä vähäisempää.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.