Työpätkien tekeminen työttömyyden aikana kannattaa

9.7.2018

Lyhyiden työpätkien vastaanottaminen työttömyyden aikana kannattaa taloudellisesti, lasketaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n valtioneuvostolle laatimassa selvityksessä.

Selvityksessä tarkastellaan vuonna 2014 käyttöönotettua työttömyysturvan 300 euron suojaosaa. Useimpien työttömien kannustimet vastaanottaa satunnaista ja osa-aikaista työtä olivat selvityksen mukaan hyvät jo ennen työttömyysturvan suojaosan käyttöönottoa.

Suojaosan käyttöönottoon paransi kannustimia entisestään. Vuosina 2014–2016 työttömyysaikainen tulotaso oli peräti kahdella kolmesta soviteltua ansiopäivärahaa saaneesta joko samansuuruinen tai korkeampi kuin täyden työttömyysetuuden perusteena oleva palkka.

Suojaosan käyttöönotto ei ole suuresti lisännyt työskentelyä työttömyysaikana. Ennen suojaosan käyttöönottoa kaikki työtulo vähensi työttömyysetuuden määrää. Vuodesta 2014 työtön on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvaa leikataan lainkaan. Vuodesta 2014 lähtien työttömälle on siis jäänyt tuhannen euron palkkatulolla 150 euroa enemmän työttömyysetuutta kuukaudessa kuin vuonna 2013.

Jo ennen suojaosaa työtätekevien työttömien oli mahdollista saada soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun ansiopäivärahan ja palkkatulon yhteismäärä oli korkeintaan 90 prosenttia työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Samanaikaisesti työttömyysturvan suojaosan käyttöönoton kanssa enimmäismäärä nousi sataan prosenttiin.

Kannustimet voivat jäädä heikoiksi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajilla, jos nämä kotitaloudet saavat myös asumis- ja toimeentulotukea. Asumistuen 300 euron suojaosan käyttöönotto vuonna 2015 lievensi kannustinongelmia tässä ryhmässä.

Soviteltujen etuuspäivien osuus kaikista etuuspäivistä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Kasvusta huolimatta työmarkkinatuen saajien keskuudessa pienimuotoinen työskentely on muita ryhmiä vähäisempää.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Avointen työpaikkojen määrä kasvoi

16.11.2018 Avoimia työpaikkoja oli vuoden kolmannella neljänneksellä 46 900, kun vuotta aiemmin määrä oli 34 300. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi eniten Helsinki-Uudenmaan suuralueella. Yksityisten yritysten tarjoamia oli avoimista työpaikoista 78 prosenttia eli 36 500. Vuotta aiemmin niitä oli 29 100 eli 85 prosenttia kaikista avoimista työpaikoista. Toimipaikan toimialoista avoimet työpaikat lisääntyivät eniten kaupassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Keskusjärjestöt haluavat uudistaa aikuiskoulutustukea

15.11.2018 Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät yhdessä aikuiskoulutustuen uudistamista. Järjestöt ovat saavuttaneet asiasta neuvottelutuloksen. Uudistuksen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Uudistus selkeyttää myös aikuiskoulutustuen hakemista ja tuen ennakoitavuutta sekä keventää aikuiskoulutustuen hallintoa.

Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia

13.11.2018 Koko talouden palkkasumma oli Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä-syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,2 prosenttia. Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa kaikilla päätoimialoilla. Enimmillään palkkasumma kasvoi rakentamisessa 6,3 prosenttia ja muissa palveluissa 6,1 prosenttia. Teollisuudessa palkkasumma kasvoi 3,6 prosenttia.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.