Työolot kehittyvät hyvään suuntaan

31.10.2018

Palkansaajien kokemukset työelämän laadusta ovat parantuneet edellisistä vuosista, selviää työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista.

Työllisyyden ja oman työpaikan taloudellisen tilanteen odotetaan kehittyvän entistä parempaan suuntaan. Arviot työn ja työnteon mielekkyyden muutoksista ovat myönteisempiä kuin pitkään aikaan.

Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu työpaikoilla ovat 2000-luvulla kehittyneet parempaan suuntaan, ja suurin osa palkansaajista kokee arvostusta työyhteisössään. Kuitenkin 38 prosenttia palkansaajista koki, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasapuolisesti.

Yli 50 työntekijän organisaatioissa reilu puolet piti työmäärää epätasaisesti jakautuneena. Mikroyrityksissä osuus oli 27 prosenttia ja 10–49 henkilön työpaikoilla 36 prosenttia.

Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä. Kolmannes tekee näin päivittäin ja toinen kolmannes viikoittain. Kiire on yleisintä kunnissa.

Muutokset työn rasittavuudessa ovat pieniä. Runsas kolmannes kokee työnsä fyysisesti raskaaksi. Henkinen rasitus on fyysistä yleisempää. Tästä kertoo jopa 60 prosenttia palkansaajista. Sekä henkisesti että fyysisesti raskaana työtään pitää 23 prosenttia palkansaajista.

Työkyvyssä työ- ja yksityiselämä kietoutuvat toisiinsa. Muun muassa työympäristö, työn määrä ja organisointi, johtaminen, terveys, liikunta- ja ruokailutottumukset, unen laatu ja määrä sekä sosiaaliset suhteet töissä ja kotona vaikuttavat toimintakykyyn.

Noin yhdeksän palkansaajaa kymmenestä pitää fyysistä tai henkistä työkykyään hyvänä. Ylemmistä toimihenkilöistä ainoastaan viisi prosenttia sanoo työkykynsä olevan kohtalainen eikä hyvä. Alempien toimihenkilöiden joukossa osuus on runsas kymmenennes ja työntekijöiden joukossa jo reilu viidennes.

Työolobarometri on tehty palkansaajille vuodesta 1992 lähtien. Vuoden 2017 työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuun aikana tekemiin 1 693 puhelinhaastatteluun.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia

13.11.2018 Koko talouden palkkasumma oli Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä-syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,2 prosenttia. Palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa kaikilla päätoimialoilla. Enimmillään palkkasumma kasvoi rakentamisessa 6,3 prosenttia ja muissa palveluissa 6,1 prosenttia. Teollisuudessa palkkasumma kasvoi 3,6 prosenttia.

Työllisyys kasvoi 25 000:lla viime vuonna

12.11.2018 Työllisyyden kasvu kiihtyi Suomessa voimakkaasti viime vuoden loppupuolelta lähtien. Vuositasolla työllisyys kasvoi 25 000 henkilöllä edellisvuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2016 vastaava kasvu oli 11 000 henkilöä. Vuoden 2017 nettotyöllisyyden muutos sisältää huomattavan bruttorekrytointimäärän, josta suurin osa on poistuman tai vaihtuvuuden korvausrekrytointia. Vuoden aikana toimipaikkoihin haettiin 640 000 henkilöä, joista 75 prosenttia oli määräaikaisia. Ulkomailta palkattuja haetuista oli viisi prosenttia, muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä yhdeksän prosenttia.

Teollisuustuotanto kasvoi syyskuussa

9.11.2018 Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 0,5 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli syyskuussa 2,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuustuotannon työpäiväkorjattu vuosimuutos on kasvanut yhtäjaksoisesti huhtikuusta 2016 eli kahden ja puolen vuoden ajan. Tammi-syyskuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 3,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.