Työn ja vapaa-ajan rajapinnalla

17.2.2014

Työn siirtyminen verkkoon sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen herättivät keskustelua Tietoalan toimihenkilöiden, YTN:n ja Teknologiateollisuuden perinteisessä Ystävänpäivän seminaarissa perjantaina. Seminaari houkutteli hotelli Seurahuoneen kabinettiin lähes viisikymmentä tietoalan ammattilaista.

Ystävänpäivän seminaarin keskustelua käynnisteltiin mielenkiintoisella esityksellä, jossa Meetin.gs -nimisen yrityksen työntekijät kertoivat omaa tapaansa työskennellä verkossa eri aikavyöhykkeillä. Helsingin lisäksi kuvaa ja ääntä tuli muun muassa Hollannista ja Bangkokista.

Lyhyt performanssi teki selväksi, että omassa toimistossa työpöydän ääressä nyhjöttäminen on perin vanhanaikaista. Informaatiotyössä ja luovassa työssä työn mekanismit muuttuvat ja ovat tyystin erilaisia kuin perinteisessä tehdastyössä.

Aika menettää merkityksensä

Helsinkiläisen hotellin kabinettiin välittyi Bangkokista kuva työyhteisöstä, jossa alle kymmenen hengen työporukka asuu ja tekee työtä kimpassa, työhön tartutaan silloin kuin siltä tuntuu ja mitään ongelmia ei ole.

Nuoret miehet vakuuttivat, että tähän suuntaan ollaan työelämässä menossa. Työaikaa on vaikeaa mitata perinteisellä tavalla. Tekijät pitivät absurdina ajatuksena, että työt eivät tulisi tehdyksi; vapaus säädellä omaa työaikaansa tuo myös vastuuta.

Helsingissä epäiltiin joukon olevan perheettömiä. Samalla ilmaan heitettiin kysymys, miten toimitaan niin, ettei uusi tapa tehdä työtä riko lakia. Meetin.gs:n työntekijät pitivät kiinni vapaudestaan; he olivat valmiita heittämään romukoppaan tiukat säännöt ja turhan sääntelyn.

On sitä osattu ennenkin

Kaikki eivät nielleet sinällään vaikuttavaa esitystä koukkuineen. Moni salissa ollut luottamusmies muistutti, että suomalaiset tietotyöntekijät ovat vuosien ajan työskennelleet eri aikavyöhykkeillä joustavasti ilman heittäytymistä työn ja vapaa-ajan hämärälle rajapinnalle.

– Työntekijät ja yrityksen johto kyllä ymmärtävät esimerkiksi joustavien työaikojen merkityksen niin yritykselle kuin työntekijöille. Ongelma on esimiesten asenne, salissa vakuutettiin.

Samaa vakuutti YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari. Hänen mukaansa työnantajapuoli luo kuvaa joustamattomista ja huonolla työmoraalilla varustetuista työntekijöistä.

– Totuus on aivan toinen. Suomalaisilla on korkea työmoraali, työntekijät kyllä ovat valmiita joustaviin järjestelyihin, jos heitä ei heti kättelyssä lyödä lyttyyn, hän sanoi.

Intialaisen HCL:n luottamusmies Tapani Hokkanen muistutti kulttuurien välisistä eroista. Osaaminen ei ole kansallisuudesta kiinni, osataan sitä niin meillä kuin muuallakin, mutta eri kansallisuuksien kirjossa näkyy suomalaisten vahvuus.

– Me olemme valmiita heittäytymään oman mukavuusalueen ulkopuolelle aivan eri tavalla kuin esimerkiksi intialaiset työntekijät. He eivät sitä juurikaan tee, hän totesi.

Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.