Työministeri myönsi kilpailukieltojen ongelmat

6.9.2018

Työministeri Jari Lindström asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan kilpailukieltosopimusten rajoittamista lainsäädännöllä. Kilpailukiellot alkavat olla arkipäivää myös keskijohdossa ja asiantuntijatehtävissä, vaikka perusteita ei ole.

– Kilpailukieltosopimuksia tehdään, vaikka salassapitosopimuksella pärjättäisiin vallan mainiosti, Lindström tiivistää.

Kilpailukieltosopimuksilla on laajoja haittavaikutuksia niin työntekijöiden, työmarkkinoiden kuin talouden toimintaan, selviää tänään Aalto-yliopiston ja Akava Worksin julkistamasta tutkimuksesta. Tutkijat suosittelevat, että kilpailukieltoja valvottaisiin rekisterin avulla ja tiukentamalla niitä koskevaa lainsäädäntöä.

Kilpailukiellot haittaavat taloutta

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski muistuttaa, että laki sallii kilpailukiellot, jotta yritykset uskaltavat investoida. Yritykset sijoittavat pääomaa muun muassa työntekijöihin, jotka saavat tärkeitä tietoja ja taitoja.

– Työnantaja pyrkii omistamaan työntekijän, mutta ihmistä ei voi omistaa samalla tavalla kuin toista yritystä. Kilpailukielto on pyrkimys siihen ilman, että sallitaan orjuutta, Liski vertaa.

Kilpailukieltoja käytetään kuitenkin niin väljästi, että se aiheuttaa haittoja. Kiellot rajoittavat kilpailua ja estävät uusien yrittäjien markkinoille pääsyä. Kiellot kasvattavat myös kitkaa työmarkkinoilla ja lopulta lopputuotteiden markkinoilla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Antti Kauhanen on samoilla linjoilla. Kilpailukieltosopimukset estävät ihmisiä hakeutumasta uusiin työpaikkoihin, joissa heidän tuottavuutensa olisi entistäkin parempi.

– Lähtökohta, että kilpailukieltoja käytetään vain erityisen painavasta syystä, on oikea, mutta näyttää siltä, että käytäntö ei vastaa sitä, mitä lakiin on kirjoitettu, Kauhanen toteaa.

Vitsaus on arkipäiväistynyt

Kilpailukieltojen määrä on moninkertaistunut 2000-luvun alusta, ja ne ovat arkipäivää uusissa eri työntekijätason tehtävissä. Insinööriliittoon tuli viikon aikana 15 työsopimusta tarkastettavaksi, ja niistä 13:ssa oli kilpailukieltoehto.

Tyypillisimmillään kilpailukielto on kuusi kuukautta ja sopimussakko kuusi kuukautta. Kiellettyä on siirtyminen samalla toimialalla olevaan yritykseen ja yrittäjäksi ryhtyminen. Myös epäsuora ja välillinen kilpailu sekä asiakkaalle työsuhteeseen siirtyminen on usein kielletty.

– Tässä selvityksessä ilmeisesti lähdetään oletuksesta, että kilpailukieltoehdot jotenkin korvataan työntekijöille, mutta todellisuudessa niin ei ole, toteaa Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää.

Käytännössä uutta työtä hakiessaan työnantaja lähettää työhaastattelun jälkeen työnhakijalle allekirjoitettavaksi työsopimuksen, jonka liitteenä kilpailukieltoehto on. Vasta tässä vaiheessa työntekijälle selviää, että työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.

– Sitä ei pysty muokkaamaan. Se on työntekijälle ota tai jätä -tilanne. Silloin ei ole kysymys perinteisestä sopimusvapaudesta, Tähkäpää linjaa.

Usein työntekijät havahtuvat kilpailukiellon olemassaoloon vasta silloin, kun he harkitsevat työpaikan vaihtoa. Liitosta ei voida vastata aina varmuudella löysiin ehtoihin. Pahimmillaan työnvaihtaja joutuu odottamaan uusia töitä palkatta.

Työryhmä laatii keinot

Kolmikantainen työryhmä alkaa reilun viikon päästä pohtia lainsäädännöllisiä keinoja, joilla kilpailukieltoja voidaan solmia vain perustelluissa tapauksissa. Työministeri pitää selvänä, että lakimuutos jää seuraavalle eduskunnalle.

– Tällaisessa asiassa, jossa löytyy laaja poliittinen yhteisymmärrys, on hyvin vaikea nähdä, että tämä työ tehtäisiin pöytälaatikkoon homehtumaan, Lindström uskoo.

Työministeri pitää kilpailukieltojen rekisteröintiä ja lain muuttamista tarpeellisena. Hän panee toivonsa työryhmään.

– Kolmikantainen työryhmä on hyvä, koska se on seuraava hallitus, joka tekee asialle jotain, Lindström sanoo.

Teksti ja kuva: Janne Luotola, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.