Työelämän paskalaki

5.9.2018

Minulla oli kyseenalainen kunnia seurata vaalikaudella 2007-2011 aitiopaikalta haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen takkuista etenemistä tasavallan poliittisessa prosessissa. Asetus herätti tunteita, sitä vastustettiin kiivaasti, toiset ajoivat sitä kuin käärmettä pyssyyn.

Politiikan arkikielessä jätevesiasetus sai paljon puhuvan lempinimen ”paskalaki”. Aikalaiset kiistelevät sen poliittisista vaikutuksista vieläkin etenkin sen ajan pääministeripuolue keskustassa. Joidenkin mielestä jätevesiasetus aiheutti puolueelle jo yksistään prosentin tai kahden tappion vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Se jätevesiasetuksesta, se on historiaa. Episodi on käynyt mielessäni, kun olen seurannut hallituksen aikeita helpottaa irtisanomista pienissä, alle 20 hengen yrityksissä. Hanke on ollut hallituksen asialistalla jo pitkään, kukaties jossakin muodossa vaalikauden ensimetreistä lähtien. Kun sana on muuttumassa lihaksi – hallitus on laittanut lain valmistelun liikkeelle – irtisanomislain vastustuksen laajuus alkaa valjeta toden teolla.

Julkisen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että palkansaajaliikkeen ärsyyntyminen on tullut joillekin yllätyksenä. Ihmettelen, miksi. Yksilöllinen irtisanomissuoja kuuluu asioihin, joita työmarkkinapolitiikkaa tuntevat tietävät palkansaajaliikkeen puolustavan tarvittaessa armottomasti.

Palkansaajaliikkeen ärhentely on myös laitettu lähestyvien eduskuntavaalien piikkiin. On siinä varmaan sitäkin – kuka ei ampuisi kiekkoa tyhjään maaliin, kun mahdollisuutta tarjotaan – mutta näin helppoon selitykseen hallituspuolueiden ei kannata tuudittautua ja vastatuliaan sytyttää. Jos näin tekee, hyväuskoisuuden seuraus voi näkyä vaali-iltana ikävällä tavalla.

Mutta mikä neuvoksi, nyt sille olisi tarvetta? Jos hallitus pitää jukuripäisesti päänsä eikä ota taka-askeleita, luvassa on mielenkiintoinen syksy monilla työpaikoilla. Työministeri Lindström näytti jo kyseenalaista mallia ratkaisun etsimisessä leimaamalla palkansaajaliikkeen argumentoinnin ”höpölöpöksi”. Ei hyvä, virhe ja keltainen kortti kaimalle.

Julkisuudessa on tarjottu ratkaisuksi myös yrityksen henkilömäärän alentamista laissa esimerkiksi viiteen työntekijään. En usko kompromissin löytyvän sieltäkään. Raja on aina keinotekoinen ja kuka takaa, ettei irtisanomissuojan murentaminen leviä ajan myötä laajemmalle.

Minua viisaammat ovat kertoneet, että väitettyihin työllistämiseen ja irtisanomiseen liittyviin ongelmiin löytyy pienellä pohdinnalla muitakin ratkaisuja kuin hallituksen nyt tarjoama irtisanomislaki. Voisiko ratkaisua lähteä hakemaan tästä suunnasta?

Irtisanomislaista on tällä menolla kasvamassa arvovaltakiista ja häiriötekijä talouteen. Sanotaan, että pattitilanteissa viisaampi väistyy. Onko liikaa vaadittu, että hallitus ottaa järjen käteensä ja korvaa kyseenalaisen lakihankkeen asiaan pureutuvalla kolmikantaisella selvitystyöllä?

Työ vaatii tietenkin työmarkkinat hyvin tuntevan, eri osapuolten luottamusta nauttivan selvitysmiehen. Lauri Ihalainen ei tässä tilanteessa tule kysymykseen, mutta entäpä EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen? Mistä sitä tietää, vaikka Laatusella olisi näin syksyllä aikaa ja intoa ryhtyä vielä kerran isänmaan kannalta tärkeisiin töihin.

Jari Rauhamäki
Insinööriliiton viestintäpäällikkö

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.