Työelämän laatu nousi esiin vaalipaneelissa

2.2.2015

Työelämän kehittäminen, työperäinen maahanmuutto, lakko-oikeus ja insinöörien työllistyminen nousivat esiin vaalipaneelissa, joka pidettiin Insinööriliiton Järjestöjohdon neuvottelupäivien yhteydessä. Vaalipaneeliin oli kutsuttu Insinööriliiton kansanedustajaehdokkaina olevia jäseniä, joista paikalle pääsivät Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokas Kalle Kiili, Vasemmistoliiton Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Tapio Pulkkinen sekä Perussuomalaisten Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Mikko Wikstedt.

Kansanedustajaehdokkaita tentannut liiton puheenjohtaja Pertti Porokari kysyi heti alkuun tärkeimpiä seuraavan vaalikauden tavoitteita. Insinööriliiton järjestöjohtajana työskentelevä Wikstedt arvioi työllisyyden kehittämisen tärkeimmäksi asiaksi. Microsoftin Tampereen yksikössä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Kiili arvioi työlainsäädännön uudistamisen vastaamaan nykyistä työelämää tärkeimmäksi tavoitteekseen. Rambolilla asiantuntijana työskentelevä Pulkkinen sanoi työelämän turvaamisen elvyttävällä politiikalla olevan hänelle tärkein tavoite.

Työperäinen maahanmuutto puhutti

Wikstedt korosti, että työtä ei synny tuomalla Suomeen 300 000 ihmistä lisää. Hänen mukaansa ensin pitää luoda työpaikkoja ja työllistää suomalaiset työttömät. Hän totesi, että työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää, jos työvoimalle on aidosti tarvetta.

Kiili muistutti, että Suomessa tarvitaan jo nyt ulkomaalaista työvoimaa. Monissa palvelualan ammateissa työskentelee ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Kiili korosti, että työperäinen maahanmuutto on suotavaa, jos sille on tarvetta. Pulkkinen muistutti, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan etenkin tulevaisuudessa. Ilman työntekijöitä ei kerry verotuloja eikä hyvinvointia.

Kansanedustajaehdokkaat puhuivat työelämän laadullisen kehittämisen puolesta. Wikstedt sanoi, että työelämän laatuasiat on laitettava kuntoon, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat olla töissä. Kiilin mukaan työaikalakia pitää muuttaa, sillä se ei vastaa nykyistä työelämää. Työaikalaki perustuu siihen, että työt tehdään työpaikalla työantajan valvonnan alla. Työelämä on muuttunut ja töitä tehdään muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. 

Pulkkisen mukaan suomalaisten irtisanomissuoja on kohtalaisen hyvä, mutta Saksassa irtisanomispaketit ovat parempia. Kiili kertoi, että henkilöihin perustuvan irtisanomisen perusteet ovat riittävällä tasolla. Sen sijaan pelkästään tuotannolliset syyt riittävät yt-neuvottelujen käynnistämiseksi. Tuotannollisten takia voidaan tehdä isoja muutoksia ja henkilöstövähennyksiä. Wikstedt muistutti, että kun yt-laki tuli voimaan, perusteena yt-neuvotteluille piti olla taloudelliset syyt. Nyt riittävät tuotannolliset syyt. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa irtisanominen on Wikstedtin mielestä halpaa.

Panelistin mielestä lakko-oikeuteen ei saa puuttua.

Ryhmäkanteen puolesta

Kansanedustajaehdokkaat puhuivat ryhmäkannelain puolesta. Pulkkisen mukaan on tärkeää, että yksityinen henkilö ei joudu nostamaan oikeusjuttua työnantajaa vastaan, vaan asia hoidetaan ryhmäkanteena. Kiili muistutti, että ryhmäkanne toimii pelotteena niille työnantajille, jotka eivät toimi oikein. Wikstedtin mukaan yksittäinen työntekijä ei välttämättä uskalla nostaa kannetta työnantajaa vastaan. Hän puhui järjestöllisen kanneoikeuden puolesta.

Kaikki ehdokkaat kannattivat sopimusyhteiskuntaa. Wikstedtin mukaan suomalainen sopimusyhteiskunta on maailman paras. Kiili korosti konsensuksen hyviä puolia ja mainitsi, että Suomi on pieni maa ja päätöksiä ja vaikeita ratkaisuja pitää pystyä tekemään. Pulkkisen mukaan kolmikannan myötä Suomen kilpailukyvystä ja koulutuksesta on pystytty huolehtimaan.

Työllisyys- ja kasvusopimukselle panelistit toivoivat jatkoa, laadullisia parannuksia ja pieniä inflaatiokorotuksia. Kiili tavoittelisi kahden vuoden jatkosopimusta ja laadullisten tekijöiden, kuten työhyvinvoinnin ja työaikapankin kehittämistä. Prosentin korotus olisi Kiilin mielestä jo hyvä. Wikstedt puhui myös työelämän laadun ja ilon puolesta ja heitti tavoitteeksi 1,6 prosentin korotuksen. Hieman vähempäänkin hän tyytyisi.  Pulkkinen puhui uusien työpaikkojen luomisen ja kasvun tarpeesta.

Insinöörien työllisyyden parantamiseen ehdokkailla oli erilaisia keinoja. Kiilin mukaan Suomi pitää muuttaa energiaomavaraiseksi. Tämä johtaisi energiantuotannon investointeihin, mikä synnyttäisi uusia työpaikkoja. Pulkkinen puhui tuulivoiman ja aurinkoenergian puolesta työllisyyden kehittäjänä. Wikstedtin mielestä energiaverojen laskeminen ja tuottavan teollisuuden tukeminen synnyttävät uusia työpaikkoja.

Insinööriliiton Järjestöjohdon neuvottelupäivät pidettiin Tampereella 30.–31. tammikuuta.

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto
Kuvat: Jyrki Luukkonen

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 14.8.2017

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää uuden biotuotetehtaan toiminnan Äänekoskella. Insinöörille käynnistäminen on ainutlaatuinen tilaisuus.

Artikkelit 10.8.2017

Insinöörien osaamista tarvitaan fantasian ja scifin luomisessa, jotta kirjailijat eivät raapustele puuta heinää.

Artikkelit 3.8.2017

Epävarma työsuhde näyttää heikentävän nuorten mielenterveyttä ja yleistä terveydentilaa ainakin Britanniassa. Tutkija uskoo, että tulokset voivat päteä myös Suomessa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.