Työaikapankeille tarvitaan hyvä startti

11.2.2014

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko painottaa ensimmäisten yrityksissä neuvoteltavien työaikapankkisopimusten luovan linjaa koko alalle.

– Tästä syystä tärkeää, että sopimukset käytetään liitoissa ”esitarkistuksessa”. On äärimmäisen tärkeää saada hyvä startti sopimuksille, hän sanoo.

Pienryhmissä käydyt keskustelut ja niiden pohjalta syntyneet yhteenvedot olivat parasta antia viikonvaihteessa Helsingin ja Tukholman välillä pidetyssä YTN-teknologiateollisuuden luottamusmiesseminaarissa. Pienryhmissä pohdittiin muun muassa työaikapankkisopimusten tekemistä, etätyötä ja koulutussuunnitelmien laatimista.

Uudessa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan yrityksissä on neuvoteltava työaikapankkien käyttöönotosta. Teknon seminaarin noin 90 luottamusmiehen joukossa tehty käsiäänestys osoitti, että muutamissa yrityksissä neuvottelut työaikapankeista on jo aloitettu.

Kokon mukaan YTN lähtee siitä, että sopimuksiin sisällytetään mahdollisimman paljon asioita, joilla työaikapankin saldoa voi kerryttää. Työaika- ja vuosilomalainsäädäntö sekä tes-määräykset luovat puitteet osatekijöiden listalle.

Pääpaino vapaassa

Luottamusmiesseminaarissa käyty keskustelu osoitti, että ainakin läsnäolijat olivat oivaltaneet, mikä on työaikapankkien syvin olemus. Tarkoitus on kerätä itselleen pidempiaikaista vapaata säästöön ja käyttää sitä, ei rahapotin kasvattaminen.

– Tämä jos mikä on keino edistää työhyvinvointia ja pidentää työuria, kuului erään luottamusmiehen perustelu.

Keskustelusta paistoi läpi, että odotukset työaikapankeille ovat korkealle.

Vastaava asiamies Hannu Takala katsoi luottamusmiesseminaarin toimineen työaikapankkien osalta juuri niin kuin liitoissa oli etukäteen laskettu.

– Tarkoitus oli kerätä tältä valikoituneelta joukolta kentän näkemyksiä työaikapankeista. Jalostamme tältä pohjalta maaliskuun alkupuoleen mennessä ohjeistuksen työaikapankkisopimuksen sisällöksi, hän sanoi.

Etätyö tuo säästöjä

Työaikapankin lisäksi etätyön mahdollistaminen herätti paljon keskustelua. Tavoitteena on, että etätyö tunnustetaan tasavertaiseksi työn tekemisen muodoksi ja se lasketaan täysimääräisesti työajaksi.

Etätyötä pohtineessa työryhmässä sen käytölle löytyi useita esteitä. Kaikki työ ei toki ole riippumatonta ajasta ja paikasta, mutta missä työtä olisi mahdollisuus tehdä myös etänä, se voi kaatua asenteisiin, luottamuspulaan tai vaikka perisuomalaiseen kateuteen.

Pienryhmän työtä esitellyt Lasse Laurikainen painotti, että etätyön käyttöönotossa on huolehdittava muun muassa kunnollisista työvälineistä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilymisestä. Etätyön tekeminen ei myöskään saa johtaa työn tekemisen ja vapaa-ajan rajan hämärtymiseen.

Etätyön hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Se lisää tuottavuuden ja työtehon kasvua, työmatkat vähenevät ja työnantajalle syntyy suoria kustannussäästöjä. Luottamusmiehet uskoivat, että etätyön tekeminen helpottaa myös työn ja perheen yhteensovittamista, kun turha matkustaminen vähenee.

Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.