Tuottavuutta halon mitalla

6.5.2015

Kaupunki kävi talvella kaatamassa puita tonttini rajalta. Niinpä pihassa on kasa rankoja odottamassa sahaamista ja halkomista. Se, missä ajassa minä tuosta työstä suoriudun, riippuu useasta tekijästä.  Ratkaisevaa on kuitenkin se, montako halkoa syntyy tunnissa. Haluaisin tietysti hoidettua työn mahdollisimman vikkelästi vapauttaakseni aikaa uutta luovaan ajatteluun, mikä minun kohdallani valitettavan usein merkitsee sohvalla makoilua kirja kädessä.

Samasta asiasta on kyse Suomessa virinneessä työn tuottavuuskeskustelussa, ennen kaikkea tuottavuuden lisäämisessä. Kotipihalla se on halkojen saamista pinoihin ja kuivumaan, mitä äkimmin se tapahtuu, sitä useampi halko syntyy työtuntia kohden.

Käytössäni on moottorisaha, mikä lisää merkittävästi työn tuottavuutta käsisahaan verrattuna. Puut tulee pätkittyä kohtuullisen nopeasti. Halkomiseen on käytössä kirves. Työ hoituvat silläkin, mutta klapikone nopeuttaisi työtä – ja varmistaisi tasalaatuisemman lopputuloksen.

Voin käyttää enemmän tunteja työhön itse ja saan työstä saman palkan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa valmiita halkoja. Tällä työmaalla ei ole tilaa muille tekijöille. Käytössä on toki muuta työvoimaa eli perhe, etenkin lapset. Jos nämä otetaan puusouvin riemuun mukaan, valmistuu työ nopeammin. Toisaalta, jos jätän lapset kutsumatta – tai pikemminkin pakottamatta – työhön, jää heiltä taskurahat ansaitsematta. Eli työttöminä ovat, raukat.

Apulaisten kanssa minulla on vaihtoehtoja. Voin karjua naama punaisena, että alkakaa tehdä, kyllä te tiedätte, mitä pitää tehdä. Tai toisaalta tehtävät voidaan jakaa järkevästi ja opastaa tarvittaessa niiden tekemiseen. Molemmilla tavoilla työ tulee tehtyä, jälkimmäisessä on enemmän hyvää mieltä ja lopputulos tuntia kohden parempi.

Eli jos haluan nostaa työn tuottavuutta, kaikkein kannattavinta olisi investoida uuteen tuotantoteknologiaan.  Teknologian mahdollistama laadullinen parannus helpottaisi myös varastointia ja loppukäyttöä. Jos teen työn kokonaan itse, työn tuottavuus ei kohoa, vaan päinvastoin laskee. Aputyövoiman palkkaaminen voi lisätä tuottavuutta ja sille maksettujen palkkojen muodossa piristää paikallista taloutta – lähikauppias kiittää jälkipolven ansaitsemien taskurahojen vaihtuessa karkkiin ja limsaan.

Tämä tarina on tosi ja sen tapahtumilla on yhteys todellisiin tapahtumiin. Jos vain työaikaa pidennetään, kyse ei ole tuottavuudesta, vaan palkkojen laskemisesta. Suomessa on mahdollisuus nostaa tuottavuutta rajustikin investoimalla uuteen teknologiaan ja ottamalla käyttöön parempia johtamisen ja työvoiman käytön malleja.

Tuottavuuden nosto lisää hyvinvointia, työajan pidennys laskee sitä. Kannatan ensin mainittua.

Petteri Oksa
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.10.2017

Syyskuun alusta voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus ehkäisee työn teettämistä ulkomaalaisella työvoimalla ja epäreiluilla työehdoilla.

Artikkelit 11.10.2017

Palkansaajat ja työantajat odottavat, että Euroopan unioni vaikuttaisi entistä enemmän talouteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Artikkelit 22.9.2017

Okmetic valmistaa piikiekkoja, mihin ei ole Suomessa suoraan vastaavaa koulutusta. Siksi yritys kouluttaa työntekijänsä itse.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

6/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 44.