Trumpin politiikka voi viedä töitä Suomesta

28.11.2018

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kauppapolitiikka saattaa pienentää Suomen bruttokansantuotetta ja viedä työpaikkoja, pelkää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

Yhdysvaltojen käymä kauppasota on luonut epävarmuutta koko maailmantalouteen. Trump näkee Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämän epäonnistuneena kauppapolitiikkana ja pyrkii kauppasopimusten purkamiseen sekä alijäämien vähentämiseen tuontitulleilla. Tutkijat huomauttavat, että Trumpin käsitys ei perustu empiiriseen näyttöön.

– Itse asiassa Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti, samalla kun kauppataseen alijäämät ovat kasvaneet. Kauppataseen epätasapainot mittaavat ylipäänsä heikosti kauppapolitiikan ja kauppasopimusten oikeudenmukaisuutta, huomauttaa Etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala.

Nilsson Hakkalan, Tero Kuusen ja Maria Wangin tutkimuksessa käydään läpi Trumpin toimia ja politiikan vaikutuksia Suomeen. Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen neljänneksi suurin tavaroiden vientimaa ja palveluviennissä toiseksi tärkein kohdemaa.

Tutkimuksessa eriteltiin lisätullien vaikutuksia Suomeen. Jos kaikki uhatut tullit toteutuvat, arvonlisän vähennys Suomessa on arviolta 193 miljoonaa euroa ja koko EU:n alueella noin 28 miljardia. Suhteutettuna bkt:hen lisätullien vaikutukset eivät olisi Suomelle kovin suuria. Työllisyysvaikutuksena Suomesta voi kuitenkin kadota noin 2 900 työpaikkaa. Laskelmat saattavat silti aliarvioida todellisia vaikutuksia.

– Esimerkiksi uhatuissa autotulleissa vaikutus kohdistuisi lähinnä autoteollisuuteen, mikä työllisti Suomessa vuonna 2014 noin 6 900 ihmistä. Jos tullien aiheuttama 854 hengen vähennys kohdistuisi pelkästään tähän lukuun, olisi työllisyysvaikutus toimialalla jo yli 12 prosenttia miinuksella, Nilsson Hakkala laskee.

Kesällä muun muassa Aalto-yliopiston Suomen pankin asiantuntijoiden esittämät ennusteet olivat samansuuntaisia.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Työttömänä opiskelu helpottuu

10.12.2018 Akava on tyytyväinen eduskunnan hyväksymään lainmuutokseen, jolla helpotetaan työttömänä opiskelua. Työttömyysturvalain muutoksen jälkeen työtön voi opiskella lyhytkestoisia opintoja nykyistä vapaammin. Enintään kuuden kuukauden mittaisten opintojen on oltava ammatillisia valmiuksia tai yrittäjyyden edellytyksiä parantavia. Opiskelu ei kuitenkaan siirrä työnhakijaa syrjään työmarkkinoilta, vaan hänen on opintojen ohessa haettava töitä ja otettava vastaan työtä normaaliin tapaan. Hänellä on kuitenkin enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen.

Teknologia työllistää entistä enemmän Euroopassa

4.12.2018 Ohjelmistoteknologian ja teknologiateollisuuden työpaikat kasvavat Euroopassa, selviää kasvuyritystapahtuma Slushissa julkaistusta State of European Tech -raportista. Investoinnit teknologiaekosysteemiin nousivat Euroopassa 23 miljardiin dollariin, kun vielä viisi vuotta sitten summa oli viisi miljardia dollaria. Kovin kasvu Euroopassa tapahtuu ohjelmistopuolella, jonka bruttoarvo kasvaa viisinkertaista nopeutta yleiseen talouskasvuun verrattuna.

Keskusjärjestöt huomioivat työn ilmastovaikutuksia

3.12.2018 YK:n ilmastokokous alkoi Puolan Katowicessa. Kokouksessa tavoitteena on muun muassa saada päätökseen neuvottelut Pariisin sopimuksen säännöstöstä, jolla sopimuksen mukaisia kansallisia toimia arvioidaan. Tänään ilmastokokouksen avajaispäivänä hyväksytään julkilausuma YK:n ilmastosopimuksen osapuolten näkemyksestä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tarpeesta uudistaa taloutta, hillitä päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.