TP: Markkinointiosaamisen puute heikentää kilpailukykyä

17.4.2018

Teollisuuden palkansaajat TP:n hallitus muistuttaa, että työntekijät ovat toistaiseksi kantaneet raskaimman taakan Suomen talouden kääntämisessä. Kilpailukykysopimus ja liittokierroksen maltillinen palkankorotuslinja ovat varmistaneet sen, että työn hinta suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on laskenut selvästi.

TP:n mukaan nyt on myös työnantajien aika ryhtyä toimiin viennin positiivisen kehityksen jatkamiseksi. Työpaikkoja synnyttävien investointien ohella tarvitaan satsauksia markkinointiosaamisen lisäämiseen. Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyindeksin mukaan Suomi sijoittuu Georgian ja Kambodzan jälkeen sijalle 87 markkinointiosaamista mitattaessa. Tärkeimmät kilpailijamaat Saksa ja Ruotsi löytävät WEF:n indeksissä kymmenen parhaan joukosta.

– On groteskia, että yhä edelleen esimerkiksi Suomen Yrittäjien suunnasta esitetään palkansaajien työehtojen heikentämistä lääkkeeksi kilpailukyvyn vahvistamiseen. Jos suomalaiset yritykset eivät osaa markkinoida tuotteitaan maailmalla, eivät ne silloin mene kaupaksikaan, oli työn hinta sitten mitä tahansa. Kannattaa ottaa hirsi omasta silmästä, ennen kuin alkaa sorkkimaan roskaa muiden silmästä, TP:n puheenjohtaja Samu Salo toteaa.

Myös OECD:n Suomen innovaatiopolitiikan arvioinnissa vuonna 2017 suomalaiset pk-yritykset saivat pyyhkeitä huonosta viennin harjoittamisesta. TP:n hallitus arvelee, että maan hallitukselta on puuttunut rohkeutta tarttua kansainvälisesti noteerattuun ongelmaan.

– Sipilän hallitus tuntuu mieluummin joka käänteessä pyrkivän hyvittelemään yrittäjäjärjestöjä sen sijaan, että se edesauttaisi pk-yrityksiä viennin ongelmien ratkaisemisessa, Salo sanoo.

TP kannustaa maan hallitusta vahvistamaan Business Finlandin toimintaedellytyksiä pk-yritysten kansainvälistymisen ja markkinoinnin tukemisessa. Kansantalouden kasvun ja työllisyyden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että viennin pohja monipuolistuu ja Suomeen synnytetään lisää korkea arvonlisän teollisuutta.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Yamk-tutkintoon johtava koulutus kasvoi

19.4.2018 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin viime vuonna 23 500 ja ylempiä amk-tutkintoja 2 800. Tutkintojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan lähes 11 prosenttia. Amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli viime vuonna noin 129 000 opiskelijaa ja ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hieman reilut 12 000 opiskelijaa.

Alustatyö antoi osan elannosta 0,3 prosentille

17.4.2018 Noin 0,3 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista eli 14 000 henkeä sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Digitaalisten alustojen kautta henkilö voi myydä työpanostaan tai hankkia muutoin ansioita. Tietoa alustojen kautta työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Nuoret aikuiset haluavat parantaa tasa-arvoa

16.4.2018 Suurin osa nuorista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista haluaa, että eriarvoisuus vähenee ja sukupuolten välinen tasa-arvo paranee, ilmenee Akavan selvityksestä. Kyselytutkimuksessa nuoret aikuiset pitivät tasa-arvoa tärkeämpinä vain hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä ja ympäristön tilan paranemista. Vähäisemmälle painoarvolle jäävät muun muassa elintason nousu ja vapaa-ajan lisääntyminen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

2/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 23.