Talouden myönteiset merkit siivittivät vuoropuhelua

8.12.2017

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä ja muita henkilöstöedustajia sekä heitä työllistävien yritysten hr-väkeä ja johtoa kokoontui perinteiseen YTN–EK-työsuhdeseminaariin. Mukana oli myös YTN-liittojen ja työnantajaliittojen toimijoita.

Monipuolisessa seminaarissa pohdittiin ylempien toimihenkilöiden työelämää eri näkökulmista. Alustajina oli muun muassa tutkijoita, virkamiehiä ja yritysten edustajia.

– Suomen talouskasvu oli tämän vuoden alkupuolella kolme prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin, mikä on vähän nopeampaa kuin euroalueen keskiarvo, kertoi VTT Lauri Kajanoja puheenvuorossaan.

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajana toimivan Kajanojan mukaan viimeisemmätkin merkit näyttävät hyviltä keskeisillä talousaloilla.

– Edellytykset Suomen viennin kehitykselle on edelleenkin hyvät.
Kajanojan mukaan vientiä on tukenut kansainvälisen kysynnän lisääntyminen sekä kustannuskilpailukyvyn myönteinen kehitys.

– Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt, mutta tulot ja menot ovat edelleen rakenteellisesti epätasapainossa.  

Talous vahvistuu jatkotoimilla

Kajanojan mielestä Suomen taloutta vahvistavien toimien jatkaminen on tärkeää. Hän listasi kolme talouspolitiikan saraa, joissa on tehty tärkeitä ratkaisuja ja joita tarvitaan lisää.

Yksi olennainen asia on julkisen talouden tasapainottaminen. Toinen on rakenneuudistukset, joilla voidaan parantaa talouden kasvuedellytyksiä ja julkisen talouden kestävyyttä. Esimerkkinä hän mainitsi alueita, joilla pystytään vaikuttamaan talouskehitykseen, kuten työntarjontaan vaikuttamisesta, asuntopolitiikkaan vaikuttamista, kilpailun edistämistä, innovoinneista.

– Kolmantena, kustannuskilpailukyvyllä on edelleen varaa parantua, jotta sen suhteen päästään normaalimpaan tilanteeseen.

Naapurin palkkamalli poikkeaa kotimaisesta

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen esitteli muun muassa Ruotsin palkanmuodostusmallia. Hän luonnehti nykyistä mallia koordinoiduksi hajautetuksi palkkamalliksi.

Ruotsissa palkoista sovitaan sekä liittotasolla että paikallisesti. Keskitetyistä sopimuksista luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten.

– Vaikka Ruotsissa noin 90 prosentille palkansaajista osa palkasta määräytyy paikallisesti, kuitenkin voidaan sanoa, että liittotaso on edelleen keskeisin. Työehtosopimusten kattavuus on erittäin korkea eli noin 90 prosenttia, Kauhanen kertoi.

Hänen mukaansa Ruotsin mallille erityistä on se, että hajautumiskehitykseen yhdistyy vahva koordinaatio.  

Ruotsissa toimii Medlingsinstitutet eli Sovittelulaitos, joka perustettiin vuonna 2000. Yksi sen tehtävistä on valmistella palkkanormin toteutusta. Muita tehtäviä on vaikuttaa hyvin toimivaan palkanmuodostukseen, sovitella työkiistoissa sekä vastata virallisista palkkatilastoista.  

– Medlingsinstitutetilla ei ole kuitenkaan voimakeinoja pakottaa palkankorotuksia toivotulle tasolle.

Oikeuskäytännöt tärkeitä EU:ssa

Hanken Svenska handelshögskolanin professori Niklas Bruunin mielestä eurooppalaisen työoikeuden erityispiirteitä on oikeuskäytännön merkittävä rooli lainsäädännön ohella.

Erityistä on myös uuden lainsäädännön aikaansaamisen vaikeus laajennetussa Euroopan unionissa. Esimerkkinä Bruun mainitsi työajansääntelyn, jota on yritetty uudistaa noin 20 vuotta.

Seminaarissa Bruun esitteli kahta Euroopan komission työoikeuden kärkihanketta. Ensimmäinen niistä on lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin tarkistaminen.

– Kun väliaikaisesti siirretään työntekijöitä toiseen EU-maahan töihin, on tiedettävä, mitkä ovat sovellettavat työehdot: lähettävän vai vastaanottavan maan.

Bruunin mukaan ongelman muodostaa muun muassa suuret palkkaerot lähetettyjen ja paikallisten työntekijöiden välillä. EU:ssa saavutettiin yhteisymmärrys lähetettyjen asemasta lokakuussa.

Yksittäisistä kysymyksistä käydään vielä keskusteluja.   

– Toinen meneillään oleva hanke on iso poliittinen asia eli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, Bruun kertoi.

Pilari koskee ensisijaisesti euroaluetta.

– Talouskriisin aikana erityisesti Etelä-Euroopan maissa talouskuri johti siihen, että sosiaalisia oikeuksia kavennettiin. Tätä on tarkoitus korjata.

Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 18.9.2018

Oulun ammattikorkeakoulun ralliautoprojektissa kehitetään uudenlaisia rakenteita ja anturidatan pilvilaskentaa.

Artikkelit 6.9.2018

Työministeri Jari Lindström on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan kilpailukieltosopimusten rajoittamista lainsäädännöllä. Kilpailukiellot alkavat olla arkipäivää.

Artikkelit 5.9.2018

Työpaikalla puhutaan muun muassa perhe-elämästä, jos näyttää siltä, että se häiritsee työssä jaksamista.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.