Suorat ulkomaiset sijoitukset vähentyneet

13.11.2014

Globaalin kysynnän vaikutukset ja rakennemuutos heijastuvat Suomen talouteen.  Ulkomailta Suomeen suoraan tehdyt investoinnit ovat laskeneet viime vuosina.

Työ- ja elinkeinoministeriön ekonomisti Samuli Rikama kertoi tiistaina Tilastokeskuksen globalisaatioseminaarissa, että vuoteen 2008 asti Suomen ulkomaankauppa oli hyvässä vedossa, mutta siitä lähtien vienti on ollut laskusuunnassa. Viennin ongelmien syyksi on esitetty muun muassa tuotteiden heikkoa kysyntää, tarjontaa, hintakehitystä, kilpailukykyä ja markkinointia.

Rikaman mukaan rakennemuutos on ollut suurempi Suomessa kuin muissa EU-maissa.  Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on laskenut huomattavasti.  Vuonna 2000 teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta oli 25 prosenttia, kun sen osuus oli laskenut 15 prosenttiin vuonna 2012.

Korkean teknologiatuotteiden vienti 1990-luvun lopulta lähtien aina vuoteen 2008 asti oli suurempi kuin tuonnin. Vuodesta 2010 lähtien tuonti on ollut vientiä suurempi.

Vaikutukset työllisyyteen

Rakennemuutos näkyy myös työllisyydessä eri toimialoilla. Vuosina 2000-2012 varsinkin puu- ja puutuote-, elektroniikka-, tietokone- ja telekommunikaatioaloilta oli kadonnut työpaikkoja Suomessa mutta samaa kehitystä oli nähtävissä myös muissa EU27-maissa. Muun muassa ohjelmointi- ja ICT-konsultointialoille oli syntynyt uusia työpaikkoja.

Rikama muistutti, että globaalin kysynnän vaikutukset Suomeen ovat olleet huomattavat. Talouden heikkous heijastuu etenkin elektroniikka- ja metsäteollisuudessa. Elektroniikkateollisuuden jalostusarvosta on hävinnyt 9 miljardia euroa kuuden vuoden aikana. Metsä- ja paperiteollisuuden jalostusarvosta oli hävinnyt 1,5 miljardia euroa.

Globaali kilpailu ja digitaalisuus haastavat myös perinteiset kotimarkkinat. Verkkokaupan merkityksestä on puhuttu jo vuosia, eivätkä läheskään kaikki yritykset ole heränneet siihen ajoissa. 

Suoria sijoituksia vähemmän

Ekonomisti Topias Leino Suomen Pankista kertoi, että ulkomaista Suomeen tekemät suorat sijoitukset ovat olleet varsin tuottoisia. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen ovat kuitenkin hiipuneet viime vuosina. Suhdanteet ja nousevien talouksien kasvu selittävät osaltaan muutoksia.  Useissa Suomen verokkimaissa on nähty samansuuntaista kehitystä.

Suomi pärjää ulkomaisten investointimaiden suhteen aika samalla tavalla verokkimaiden kanssa. Suomessa on vain käyttämätöntä potentiaalia paljon, eli Suomi alisuoriutuu investointipotentiaaliin nähden.

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto
Kuvat: Tekes/Anton Kalland

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.11.2017

Insinööriliiton edustajakokouksen avannut puheenjohtaja Samu Salo nosti valmisteilla olevan työaikalain tärkeimmäksi tavoitteeksi työntekijän hyvinvoinnin.

Artikkelit 16.11.2017

Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut kokeilee keskustelurobottia, joka selvittää työnhakijan osaamista haastattelemalla.

Artikkelit 9.11.2017

Terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä tarvitaan entistä enemmän insinöörejä, jotka tuntevat sekä teknologian että sen käyttötarpeen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.