Suomi uskoo tekoälyyn

23.10.2017

Valtio edistää tekoälyn ja alustatalouden kehittämistä Suomessa.

Tekoälyn tulevaisuutta Suomessa selvittänyt ohjausryhmä luovutti tänään väliraporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Raportin mukaan Suomella on hyvät edellytykset kasvattaa taloutta soveltamalla tekoälyä.

Suomi pyrkii lisäämään tekoälyn ja robotiikan käyttöä yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Se tarkoittaa välttämättä muutoksia työelämässä, ja monia työpaikkoja loppuu kehityksen myötä.

– Uhkakuvista huolimatta työelämän turvallinen muutos on mahdollinen ja välttämätön, Lintilä sanoo Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella -seminaarissa .

Tekoälyn yleistyminen vaikuttaa eri tavalla eri aloilla.

– Muutoksen hedelmät eivät jakaudu tasaisesti, Lintilä toteaa.

Ministeri sanoo, että kehityksen ongelmiin etsitään ratkaisuja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lintilä kehottaa työnantajia huolehtimaan, että ne saavat pidettyä kiinni nykyisistä työntekijöistä ja palkattua uusia.

Tekoälyohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä linjaa, että Suomen kannattaa olla kehityksen kärjessä. Ennusteen mukaan kasvuerot maiden välillä kärjistyvät tulevaisuudessa, joten edelläkävijät hyötyvät tekoälystä eniten.

Alustatalous kasvaa

Tekesin johtaja Pekka Sivonen korostaa, että maailman suurimmat yritykset, kuten Apple, Alphabet ja Microsoft, ovat alustatalouden yrityksiä. Niiden liiketoiminta ei perustu tuotteiden valmistukseen tai jakeluun, vaan ne tilaavat ne palveluna.

– Meidän on sitouduttava alustatalouteen kansallisena ekosysteeminä, tavalla jolla mikään muu maa ei ole vielä tehnyt, Sivonen julistaa.

Suomi voi olla maailman ensimmäinen maa, joka kehittää alustataloutta kokonaisuutena yritysten ja julkisten toimijoiden kesken. Tämä vaatii yrityksien ja yhteiskunnan rajapintojen avaamista, jotta avoimesta tiedosta voidaan kehittää liiketoimintaa.

Laki näyttää suuntaa

Valtion tehtävänä on liikenneministeri Anne Bernerin mukaan taattava mahdollisuudet yrityksille kasvaa ja kehittää uutta liikennetoimintaa. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva liikennekaaren ykkösvaihe avaa kaikille toimijoille pääsyn liikennemarkkinoille, kunhan ne avaavat siihen liittyvät rajapintansa muille.

– Olemme todennäköisesti maailman ensimmäinen sääntelyregulaattori, joka tekee tämän tyyppisen lainsäädännön, Berner kehuu.

Kun tietoa avataan, voidaan luoda uusia palveluita. Esimerkiksi kuluttaja voi ostaa tulevaisuudessa lippuja ovelta ovelle, vaikka matka vaatisi useiden liikennevälineiden käyttöä. Uusia palveluita voivat kehittää asemansa vakiinnuttaneet operaattorit tai kasvuyhtiöt.

Bernerin mukaan Suomelta vaaditaan edellytysten luomiseksi investointeja infrastruktuuriin ja luottamuksen lisäämistä autonomiseen liikenteeseen. Suomen lainsäädäntö on ensimmäinen, joka sallii kuljettajattoman ajoneuvon kuljettamisen yleisillä teillä, ja myös autonomisille laivoille on avattu testialue Jaakonmerellä.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 17.11.2017

Insinööriliiton edustajakokouksen avannut puheenjohtaja Samu Salo nosti valmisteilla olevan työaikalain tärkeimmäksi tavoitteeksi työntekijän hyvinvoinnin.

Artikkelit 16.11.2017

Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut kokeilee keskustelurobottia, joka selvittää työnhakijan osaamista haastattelemalla.

Artikkelit 9.11.2017

Terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä tarvitaan entistä enemmän insinöörejä, jotka tuntevat sekä teknologian että sen käyttötarpeen.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.