Suomen vahvuudet ovat osaamisessa ja yhteistyössä

3.9.2016

Hallituksen budjettiriihi oli ja meni. Insinööriliiton näkövinkkelistä tulokset kahden päivän riihen osalta jäivät jokseenkin ohuiksi. Mitään suurta yllätystä riihi ei tarjonnut ja hyvä niin: Osa julkisuudessa olleista aloitteista oli sellaisia, joita olisi ollut hyvin vaikea hyväksyä. Nyt merkittävä osa työllisyyteen liittyvistä aloitteista päätettiin valmistella yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Samaan aikaan budjettiriihen kanssa Suomen teollisuus julkisti aloitteen, joka haastaa suomalaiset etsimään keinoja tuottavuuden, talouden ja ennen kaikkea työllisyyden nostamiseksi. Aloite kantaa nimeä DIMECC. DIMECC:in omistajana on mittava joukko Suomalaisia teknologiateollisuuden- ja ict-alan yrityksiä, joiden on määrä yhdistää Suomen parhaat teollisuuden ja tutkimuksen voimat.

Tarkoitus on mitä kannatettavin, yhdistää tehokkaalla tavalla tutkimuksen sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen. Hankkeella on toinenkin ja kenties tärkeämpi päämäärä: tuoda public private partnership -ajatteluun mukaan neljäs p, people eli ihmiset.

Tämä on ajatus, jota voin lämpimästi tukea. Suomen vahvuudet ovat aina olleet osaamisessa ja erityisesti insinööritaidossa. Innovaatiojärjestelmämme on ollut toimiva ja esimerkiksi ict-osaamisemme maailman huippua. Ne ovat syntyneet ihmisten luovuuden ja työn tuloksena. Tätä vahvuutta meillä ei ole varaa hukata.

Teollisuuden avaus on tervetullut paitsi talouden ja elinkeinopolitiikan myös erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Mukana olevien yritysten tavoitteena on luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa teollisuuteen. Työllisyystalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki voimat. Odotan, että hallitus tarttuu teollisuuden aloitteeseen ja lähtee yhdessä yritysten sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa rakentamaan Suomen teollisuudelle uutta, innovaatioihin ja osaamiseen perustuvaa suuntaa ja strategiaa.

Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei synny ilman osaavia tekijöitä. Insinöörejä on työttömänä yli 7 000, mikä on resurssien tuhlausta. Erityisen huolestuttava on pitkittyvä työttömyys. Työttömyydestä on vaikea ponnistaa takaisin työmarkkinoille, etenkin jos osaamisen päivittämiseen työttömänä ollessa ei tarjota mahdollisuutta.

Yhtä lailla osaamisen päivittäminen tulee ottaa nykyistä vakavammin myös työssä ollessa. Osaamista täytyy pitää yllä ja päivittää jatkuvasti. Tähän tarvitaan mukaan kaikki, niin työntekijät, työnantajat kuin valtiovallan tuki.

Ihmisellä pitää myös itsellään olla halua pitää osaamisestaan huolta. Aina se ei irtoa noin vain, sitä pitää osata ja uskaltaa vaatia.

Samu Salo
Insinööriliiton puheenjohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.6.2017

Tunnetko keksintöjen historiaa? Suvivisan kymmenen kysymystä ajoittuvat itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenille. Vastaa kysymyksiin ja osallistu kilpailuun.

Artikkelit 14.6.2017

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Artikkelit 13.6.2017

Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.