Suomen malli

17.8.2016

Nyt ei etsitä uutta huippumallia, vaikka yhden sortin realitystä onkin kyse. Toisaalta kyseessä on sen verran huippu malli, että onnistuessaan sillä saadaan Suomeen kasvua ja työllisyyttä. Suomen mallilla tarkoitetaan siis vielä piirustuspöydällä olevaa työehtosopimusmallia, jossa työehtosopimusten kustannusvaikutukset sidotaan vientivetoisesti kasvuun ja työllisyyteen.

Taustalla on keskusjärjestöjen allekirjoittama kilpailukykysopimus, jossa todetaan, että seuraava neuvottelukierros ”toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.” Keskusjärjestöt täsmensivät tätä hallitukselle myöhemmin niin, että mallilla ”tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa”.

Malli on rantautunut meille Ruotsista, jossa mainitut asiat toteutetaan vientiteollisuusvetoisesti. Vientiteollisuuden tilanne määrittelee, millainen on maksimissaan tes-kierroksen kustannusten nousuvara. Muut alat sitoutuvat tähän, koska teollisen pohjan turvaaminen on maan talouden kannalta elintärkeää. Jokainen käy kuitenkin omat neuvottelunsa itse.

Jotta Suomessa tällainen malli voi toimia, tarvitaan ensimmäiseksi taho, joka tuottaa kustannusvaran laskemisen pohjaksi osapuolten hyväksymän taloudellisen tiedon. Nyt tällaista tahoa ei ole. Tähän puheenjohtajaksi sopisi hyvin luottamusta nauttiva instituutio, valtakunnansovittelija.

Tämä edistäisi myös sopimisen tärkeintä edellytystä eli luottamusta. Kaikkien alojen niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla pitää pystyä luottamaan siihen, että niiden asema huomioidaan laskennassa. Tämä voisi tapahtua mallissa, jossa tieto tuotetaan yhteisesti sovitulla tavalla ja johdossa on tunnustettu neutraali taho.

Lukujen jälkeen tulisi laskennan vuoro. Toki kaava kustannusvaran laskemiseksi pitää muodostaa ja sen muodostamisessa pitää olla mukana laaja joukko tahoja sekä asiantuntijoita. Ja kaavaa pitää olla mahdollisuus korjata ja muuttaa. Lisäksi tarvitaan varmasti mekanismit muun muassa tasa-arvoerille. Laskennan jälkeen sopimusosapuolet neuvottelisivat asetetun reunaehdon puitteissa omat työehtosopimuksensa.

Tämä kaikki pitää sopia ja eri osapuolten sitoutua sovittuun. Minusta Suomen mallin sopiminen on nimenomaan liittojen asia, keskusjärjestöjen rooli on koordinoiva. Mallista sopimisen aika on juuri nyt, jotta neuvottelukierrokselle 2017 päästään hyvässä järjestyksessä.

Petteri Oksa
Insinööriliiton neuvottelujohtaja

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 28.6.2018

Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintojen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Artikkelit 25.6.2018

Sosiokratia eli itseohjautuva hallinto tekee hierarkiasta matalan. Työntekijät päättävät yhdessä yrityksen asioista.

Artikkelit 12.6.2018

Äänekoski houkuttelee uusia yrityksiä Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Elokuussa toimintansa aloittanut biotuotetehdas tarjoaa ekosysteemin, josta myös muut hyötyvät.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.