Suomen kasvumalli on vaihtumassa

24.11.2017

Suomen satavuotisen historian aikana talouskasvu on perustunut erilaisiin malleihin, joista uusin näyttää olevan murroksessa. Näin tulkitaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa Tuotannon tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta -kirjassa.

Erikoistutkija Heikki Taimion toimittamassa tietokirjassa käsitellään muun muassa sitä, miten talous ja tuloerot ovat kasvaneet sekä miten työllisyys ja hyvinvointivaltio ovat kehittyneet.

Sotien jälkeisessä Suomessa talous kasvoi, kun valtio säänteli markkinoita ja ohjaili investointeja. Palkansaajajärjestöt olivat sopimassa työehtosopimuksia ja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Maassa oli liki täystyöllisyys, ja hyvinvointivaltio vahvistui. Maa velkaantui, mihin vastattiin devalvaatioilla.

Kasvutapa vaihtui 1980-luvulla, kun markkinaehtoisuuden kannatus kasvoi ja Suomi vapautti rahoitusmarkkinat. Hyvinvointivaltion kehitys pysähtyi ja veroja alettiin keventää. 1990-luvun lama ja rahaliiton jäsenyys toivat palkkamaltin. Tulonerot kärjistyivät, ja yritykset investoivat voittojaan ulkomaille. Työttömyys kasvoi, ja sosiaaliturvaa leikattiin.

Nyt eletään uuden kauden murrosta, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sanonut vetäytyvänsä keskitetyistä palkkasopimuksista. Palkoista saatetaan ratkaista entistä enemmän liittokohtaisesti ja paikallisesti. Jo useat hyvinvointivaltion tärkeistä käsitteistä puuttuvat hallitusohjelmasta, koulutustaso on alkanut heiketä ja sote-palveluja ulkoistetaan.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.