Suomen kasvumalli on vaihtumassa

24.11.2017

Suomen satavuotisen historian aikana talouskasvu on perustunut erilaisiin malleihin, joista uusin näyttää olevan murroksessa. Näin tulkitaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa Tuotannon tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta -kirjassa.

Erikoistutkija Heikki Taimion toimittamassa tietokirjassa käsitellään muun muassa sitä, miten talous ja tuloerot ovat kasvaneet sekä miten työllisyys ja hyvinvointivaltio ovat kehittyneet.

Sotien jälkeisessä Suomessa talous kasvoi, kun valtio säänteli markkinoita ja ohjaili investointeja. Palkansaajajärjestöt olivat sopimassa työehtosopimuksia ja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Maassa oli liki täystyöllisyys, ja hyvinvointivaltio vahvistui. Maa velkaantui, mihin vastattiin devalvaatioilla.

Kasvutapa vaihtui 1980-luvulla, kun markkinaehtoisuuden kannatus kasvoi ja Suomi vapautti rahoitusmarkkinat. Hyvinvointivaltion kehitys pysähtyi ja veroja alettiin keventää. 1990-luvun lama ja rahaliiton jäsenyys toivat palkkamaltin. Tulonerot kärjistyivät, ja yritykset investoivat voittojaan ulkomaille. Työttömyys kasvoi, ja sosiaaliturvaa leikattiin.

Nyt eletään uuden kauden murrosta, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sanonut vetäytyvänsä keskitetyistä palkkasopimuksista. Palkoista saatetaan ratkaista entistä enemmän liittokohtaisesti ja paikallisesti. Jo useat hyvinvointivaltion tärkeistä käsitteistä puuttuvat hallitusohjelmasta, koulutustaso on alkanut heiketä ja sote-palveluja ulkoistetaan.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ennusteissa 60 000 uutta työpaikkaa

20.6.2018 Työllistymisaste nousee vuonna 2020 lähes 72 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa, ennustaa Suomen Pankki. – Suomen talousnäkymät ovat valoisat, kasvusuhdanne on jatkunut laaja-alaisesti jo kolme vuotta ja kasvu on nopeaa. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut nopeammin kuin työttömyys on pienentynyt, ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista arvioi.

Laskuri paljastaa tuloloukut

19.6.2018 Me-säätiön ja THL:n kehittämä tulolaskuri kertoo, mitä kotitalouden käytettävissä oleville tuloille tapahtuu, kun elämäntilanne muuttuu. Kotitalouksien käteen jäävään tuloon vaikuttavat muun muassa palkka, verotus ja tulonsiirrot. Monet etuudet määritellään muun muassa palkan sekä talouteen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärän perusteella.

Insinöörikoulutuksella pitää olla omanlaisensa rahoitusmalli

18.6.2018 Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKEn mielestä ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin on huomioitava insinöörikoulutuksen erityispiirteet. Samalla on luotava aito kannuste ammattikorkeakouluille järjestää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Esitys uudeksi rahoitusmalliksi valmistunee tulevan syksyn aikana.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.