Suomalaiset luottavat toisiinsa työpaikoilla

6.7.2018

Neljä viidestä suomalaisesta tuntee luottamusta työpaikkaansa ja sen ihmisiä kohtaan, selviää työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen teettämästä suomalaisen työelämän Luottamuskyselystä.

Esimiehet luottavat laajasti alaisiinsa ja työntekijät toisiinsa, mutta yli kolmannes kokee esimiehen pimittävän heiltä tietoa. Työpaikkojensa puolesta pelkäävät eniten alle kolmekymppiset, mutta miltei kolmannes suomalaisista työskentelisi mielellään robotin kanssa.

Työtovereihin luotetaan kyselyn perusteella enemmän kuin omaan esimieheen: 88 prosenttia työelämässä olevista vastaa luottavansa työtovereihinsa melko tai erittäin paljon, esimiesten osalta vastaava luku on 74 prosenttia. Kaikkein eniten luottamusta tuntevat kuitenkin esimiehet alaisiaan kohtaan, sillä peräti 94 prosenttia kyselyyn vastanneista esimiehistä kertoo luottavansa alaisiinsa melko paljon.

Työnantajaan (yritys tai organisaatio) luottaa kaksi kolmasosaa vastaajista. Yli viidesosa kertoo sitä vastoin luottavansa työantajaansa melko vähän ja yhdeksän prosenttia erittäin vähän.

– Tulokset kertovat, että meillä on Suomessa vahva luottamuspääoma työelämässä. Se on kilpailutekijä meille kansainvälisesti, sillä ne työyhteisöt, jotka siihen panostavat, menestyvät ja niihin halutaan töihin, sanoo Työelämä 2020 -hankejohtaja Margita Klemetti.

Robotiikka ja tekoäly jakavat suomalaisia

Yli kolmasosa suomalaisista pitäisi jopa hyvänä asiana, että tekoäly hoitaisi jatkossa osan heidän työtehtävistään ja 29 prosenttia kertoo, että tekisi mielellään yhteistyötä robotin kanssa.

Kolme neljäsosaa vastaajista suhtautuu varsin luottavaisesti siihen, että omalla alalla riittää töitä myös jatkossa, huolimatta automatisaatioon ja robotisaatioon liittyvistä tulevaisuuden näkymistä. Alle 30-vuotiaat työssäkäyvät ovat selvästi epävarmempia kuin vanhemmat: nuorista miltei kolmannes ei usko, että heillä riittää töitä tulevaisuudessa nykyisellä alallaan.

Myös työpaikkojen viestinnän avoimuus jakaa suomalaisia. Enemmistö eli 56 prosenttia katsoo, että oma työnantaja viestii asioista avoimesti, mutta yli kolmannes kokee esimiehen pimittävän tietoa työntekijöiltä. Joka viides vastaajista katsoo, että häntä ei kuunnella työpaikallaan.

Tärkeimpänä seikkana luottamuksen syntymiselle nousi kyselyssä se, että tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni – lähes kaikki vastaajat pitivät tätä tärkeänä työpaikan luottamuksen kannalta.

– Tasapuolisuus ja se, että samat säännöt koskevat kaikkia, vaikuttaa olevan hyvin tärkeää suomalaisilla työpaikoilla. Myös oma ja esimiesten esimerkki koetaan tärkeäksi: työpaikalla pitää toimia luottamuksen arvoisesti, Klemetti sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar toukokuussa 2018 ja siihen vastasi 1024 työikäistä henkilöä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää työelämän luottamusta ja sen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä suomalaisilla työpaikoilla. Kyselyn toimeksiantajana olivat Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke, Suomalaisen Työn Liitto, Työterveyslaitos, ja Business Finland.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomi hyötyi Euroopan investointiohjelmasta

18.7.2018 Euroopan strategisten investointien rahasto Esir on tuonut Suomeen lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta vuodesta 2015 lähtien. Suomi on hyötynyt Esir-rahoituksesta viidenneksi eniten EU:ssa bkt:hen suhteutettuna. Ohjelman ja siihen kuuluvan, komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen luotsaaman Euroopan strategisten investointien rahaston Esirin arvioidaan saavan liikkeelle 335 miljardin euron investoinnit EU:ssa. Tämä on enemmän kuin rahaston käynnistämisen yhteydessä vuonna 2015 asetettu alkuperäinen 315 miljardin euron tavoite.

Akava haluaa muuttaa työsuhteen määritelmää

17.7.2018 Akava esittää Suomi-Areenassa Porissa, että työelämän haasteisiin vastataan monimuotoisen työn strategialla. Muuttuvan työn on taattava riittävä toimeentulo, turva ja työssä jaksaminen läpi koko työuran riippumatta työn tekemisen muodosta. Palkansaajan ja yrittäjän asema määritellään Akavan ehdotuksessa uudelleen. Työsuhteen määritelmä laajennetaan niihin, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa

13.7.2018 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Toukokuun työpäiväkorjattu tuotanto oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,6 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Teollisuuden liikevaihto oli helmi-huhtikuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.