Stressi ja ylipitkät työpäivät lisäävät masennusriskiä

11.4.2018

Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus.

Koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneiden riski sairastua masennukseen oli 11 prosenttia suurempi kuin tavanomaista työviikkoa tehneisiin.

Ikääntyvät työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat aineiston perusteella muita epätodennäköisemmin töihin.

Suomalaisessa kuntatutkimuksessa yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut vuoden kuluessa töihin masennussairausloman jälkeen. Sen sijaan nuoremmista työntekijöistä yli 90 prosenttia palasi töihin oltuaan masennuksen tai ahdistuksen takia sairauslomalla.

Tiedot käyvät ilmi laajoista meta-analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat. Analyysit kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon tärkeistä työhön liittyvistä
mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä.

Mielenterveyshäiriöt ohittivat tuki-ja liikuntaelinsairaudet työkyvyttömyyden suurimpana syyryhmänä vuonna 2000. Nuorilla, alle 35-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla jopa neljällä viidestä työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.

Mielenterveyshäiriöiden riski on suurin ammateissa, jotka liittyvät vahvasti ihmissuhteisiin. Rakennemuutosten seurauksena yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Ihmissuhdeammatteja ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat ja lääkärit.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomi hyötyi Euroopan investointiohjelmasta

18.7.2018 Euroopan strategisten investointien rahasto Esir on tuonut Suomeen lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta vuodesta 2015 lähtien. Suomi on hyötynyt Esir-rahoituksesta viidenneksi eniten EU:ssa bkt:hen suhteutettuna. Ohjelman ja siihen kuuluvan, komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen luotsaaman Euroopan strategisten investointien rahaston Esirin arvioidaan saavan liikkeelle 335 miljardin euron investoinnit EU:ssa. Tämä on enemmän kuin rahaston käynnistämisen yhteydessä vuonna 2015 asetettu alkuperäinen 315 miljardin euron tavoite.

Akava haluaa muuttaa työsuhteen määritelmää

17.7.2018 Akava esittää Suomi-Areenassa Porissa, että työelämän haasteisiin vastataan monimuotoisen työn strategialla. Muuttuvan työn on taattava riittävä toimeentulo, turva ja työssä jaksaminen läpi koko työuran riippumatta työn tekemisen muodosta. Palkansaajan ja yrittäjän asema määritellään Akavan ehdotuksessa uudelleen. Työsuhteen määritelmä laajennetaan niihin, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa

13.7.2018 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Toukokuun työpäiväkorjattu tuotanto oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,6 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Teollisuuden liikevaihto oli helmi-huhtikuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.