Soveltuvuuskokeilla on paikkansa

7.11.2018

Ammatillisen toisen asteen koulutuksen soveltuvuuskokeista luopuminen on herättänyt syksyn aikana vilkasta keskustelua. Tämän keskustelun tuloksena opetusministeri ilmoitti haluavansa soveltuvuuskokeet pikaisesti takaisin.

Soveltuvuuskokeet poistettiin ammatillisen toisen asteen koulutuksen opiskelijavalinnoista vuoden 2015 alusta. Pääsyynä oli tasa-arvo. Kun valinnat tehdään pääosin peruskoulun päättötodistuksen perusteella, kukaan ei saa opiskelupaikkaa pärstäkertoimen mukaan. Ajatus on hieno, mutta ikävät seuraukset alkavat pian näkyä.

Soveltuvuuskokeita saa siis edelleen järjestää, mutta niiden perusteella ei saa ratkaista, saako hakija opiskelupaikkaa. Käytännössä niitä ei enää järjestetä, koska kustannukset suhteessa hyötyyn ovat suuret.

Monissa oppilaitoksissa on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita. Kun soveltuvuuskokeita ei järjestetä, pääsevät kaikki riittävän hyvän peruskoulun päättötodistuksen saaneet opiskelemaan. Näin huolimatta siitä, ovatko he ollenkaan soveltuvia alalle tai onko heillä riittävä osaaminen peruskoulusta.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat juuri uudistumassa. Tämän vuoden yhteishaussa pääsykokeet eivät enää saaneet edellyttää pitkää valmistautumista. Ja vuoden 2020 yhteishaussa todistusvalinta on pääväylä korkeakouluun. Soveltuvuuskokeita saa edelleen järjestää osana todistusvalintaa tai pääsykokeen yhteydessä, mikäli se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua.

Korkeakoulujen on hyvä ottaa oppia ammatillisen toisen asteen koulutuksen kokemuksista. Mikäli soveltuvuuskokeet siirretään laajasti unholaan, voi samankaltaisia seurauksia olla edessä myös korkeakouluissa. On aloja, joille soveltumista ei voi mitata todistuksen perusteella. Siksi keinovalikoimassa on oltava myös soveltuvuuskokeet.

Soveltuvuuskokeita on vähennetty ainakin ammattikorkeakouluissa viime vuosina. Merkittävin syy tähän on ollut tiukka rahatilanne. Kun valtionrahoitus on leikattu isolla kädellä, on kuluja jouduttu karsimaan monesta paikasta. Valitettavasti myös opiskelijoiden soveltuvuuden testaamisesta. Väärän opiskelupaikan valinta on opiskelijan ja yhteiskunnan resurssien hukkaamista.

Toivottavasti ammatillisen toisen asteen koulutukseen palautetaan pikavauhtia mahdollisuus valita opiskelijoita soveltuvuuskokeen perusteella. Toivottavasti korkeakoulut myös pitävät kiinni mahdollisuudesta käyttää soveltuvuuskokeita osana opiskelijavalintoja. Jos henkilö on hakeutumassa alalle, jossa on kysymys ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, on vain järkevää selvittää hakijan soveltuvuus mahdollisimman tarkasti.

Samalla meidän tulee muistaa, että soveltuvuuskokeiden perusteella evätyille henkilöille pitää löytää jokin soveltuvampi opiskelupaikka tai sitten ohjata muiden julkisten palveluiden piiriin, jos sellaiseen on tarve. Heitteille heitä ei saa jättää.

Mikko Valtonen
Insinööriliiton erityisasiantuntija

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Artikkelit 2.11.2018

Maan hallitus esittää yrityksille mahdollisuutta, jota kansalaisjärjestö pitää verotuksen porsaanreikänä.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.